Sneak Peek kuvauksista

Krista

Kiitos vastauksesta :) Täytyypä kokeilla noita sun antamia vinkkejä aamupalapirtelöön. Itse oon tottunut käyttään siihen sen maitorahkan, mutta koska se on kielletty, niin täyty keksiä jotain muuta tilalle. Sulla tais jossain ollakin ohje viljattomaan leipään? Täytyy laittaa testiin heti tällä viikolla :)

Elizabeth Rinne

Positiivinen energia on sellainen, että se lähtee vyörymään dominomaisella efektillään kun joko antaa/vastaanottaa aitoja, kauniita sanoja. Joten miksi en laittaisi sitä kiertämään antamalla ansaittuja kehuja niin tuikituntemattomille kuin niille läheisillekin? Tässä pätee vähän karman laki; positiivisuus tulee positiivisen luokse :-) Ja säähän tässä itse upeus olet, joka ansaitsee kaiken tuen ja kannustuksen! ♡ :-)

(Varoitus: tämä voi nyt vähän livetä ohi aiheen, vaikka hieman siihen liittyykin :-D) Toukokuussa, kun Costume lanseerasi kehuhaasteensa niin lähdin ilomielin mukaan evankelioimaan aiheesta, joka on itsellenikin kovin tärkeä ja olennainen osa arkipäivää eli siitä, miten -Robert Ingersollin viisauksia lainatakseni- “We rise by lifting others.” Evankelioimiseni löyrät täältä, lukaise ihmeessä jos kiinnostaa ja on aikaa: http://www.elizabethrinne.com/2013/05/146-we-rise-by-lifting-others.html#.UlVE4hCbFX8 (ja mahdollisesti jätä jälkesi, jos ennätät visiitille!) :-)

Tuntuu jotenkin uskomattoman väärältä, että miten moni -ennen kaikkea täällä webilisaatiossa (ja valitettavan monet myös sivilisaatiossakin) laittavat mieluummin negatiivista energiaa kiertämään kuin mitä positiiivista. Ei osata sanoa kauniita, aitoja, asioita toiselle vaan poimitaan mieluummin niitä negatiivisuuksia. Tuntuu, että ihmisillä ei enää ole edes käytöstapoja koska omasta mielipiteestäni sivistynyt ja ystävällinen ihminen sanoo joko hyvää/aidosti rakentavaa tai jos ei ole sanottavana kumpaakaan, niin jättää sitten ne turhat negatiivisuudet sanomatta.
Lisäksi se, että tuntuu kuin olisi jotenkin aidompaa olla onneton kuin onnellinen -tai siis, jos esimerkiksi jostakin välittyy onnellinen ja positiivinen kuva, niin aletaan spekuloimaan ettei sellaisia ole olemassakaan ja että “varmasti peittelee jotain”. Eihän kenenkään elämä 24/7 ruusuilla tanssimista ole, mutta ihmisten pitäisi oppia se, että onnellisuus ja sitä kautta positiivisuus ovat ennen kaikkea asenteita ja mielentiloja -ja ne ovat mahdollisia ihan jokaisella kunhan jaksaa tehdä töitä itsensä ja mielensä kanssa. Elämä kun on meillä kaikilla aivan liian lyhyt negatiivisuudelle.

Äh, en nyt saa sanotuksi mietteitäni ja oon muutenkin superhuono selittämään asioita, mutta toivottavasti ymmärsit edes osan jutusteluistani :-D
Ps. Moon pahoillani tästä paasauksestani, jossa ei varmasti ainakaan sinulle ole mittään uutta koska sä olet itse upeus ja posiitivisuus, mutta ehkä jollekin toiselle joka eksyy tänne kommenttiboksin puolelle? Jotenkin vaan tämä elämästä paasaaminen on mulla pinnalla just nyt, sillä ei ole kauaakaan siitä, kun luulin kuolevani, ja kohta koittava kontrolli vetää taas samat vanhat pelot esiin… Siitäkin olen blogissani jo paasannut: http://www.elizabethrinne.com/2013/09/156-its-wonderful-life.html

Pps. Anteeksi romaanista, jotenkin on just nyt vain tälläinen mielentila itsellä ja koska olen miettinyt näitä asioita viime aikoina enemmän kuin normaalisti, niin tottahan toki se kommentissakin välittyy kun kerrankin tuli “sopiva tilaisuus” paasata elämästä :-D