Believe you can & you’re halfway there

Keräsin tähän hieman ajatuksen virtaa syksyisestä arjesta. Kuvituksena random kuvia kotoa. Makkarin sänky sai vaihtelun vuoksi muutama viikko sitten mustavalkoisen lookin. Vaaleanpunainen vaahtokarkkitakki on saatu Lindexilta. En millään malta odottaa, että pääsen käyttämään sitä. Mustapinkit treenipökät sain Gina tricolta. Aivan super ihania ja pirteitä treenivaatteita merkin valikoimassa nyt!! :)

Tällä hetkellä tuntuu, että kädet on todella täynnä hommia ja yhden pienenkin jutun loppuun tekeminen saattaa olla vaikeaa. Helposti mietin, että vielä on tuo ja tuo tekemättä ja sorrun myös usein tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Tähän saa tosin apua joogasta ja meditaatiosta. Välillä tekee niin hyvää keskittyä vain hetkeen ja omaan kehoon. Pyrin muistamaan sen tunteen tehdessäni myös to do listalta tehtäviä. Mielummin yksi asia kerrallaan hyvin, kuin kymmenen puoliksi hutiloiden.

Töiden lisäksi ajatukset on tällä hetkellä hyvin pitkälle opiskeluissa. Ensimmäiset tentit ovat jo ensi viikolla ja minäpä reippaana tyttönä olen sopinut jo vaikka mitä muutakin tenttien lisäksi;) Vaikka vuosi vuodelta koen olevani parempi ajanhallinnassa, niin edelleen kieltäytyminen ja ei:n sanominen on välillä todella vaikeaa. Siinä on aihe, jota pitäisi työstää vielä paljon. Toisaalta on todella vaikeaa välillä priorisoida asioita. Parisuhde, perhe ja ystävät ovat aina tärkeimpiä. Unesta en koskaan suostu tinkimään, koska ilman riittävää unta olen suorastaan kammottava hirviö.

Tasapainottelu töiden ja opiskelun välillä onkin ehkä se kaikkein haastavin osuus. Usein huomaan ajattelevani, että olen velvollinen tekemään kaiken heti nyt ja tässä. Esimerkkinä sähköposti, joka on usein ääriään myöden täynnä ja itselleni tulee ihan järjettömän huono omatunto siitä, etten ehdi viesteihin vastaamaan samalla sekunnilla tai pahimmassa tapauksessa osa viesteistä saattaa jäädä roskapostien tai muiden turhien viestien jalkoihin, enkä edes huomaa niitä.

Luin kesällä 4 tunnin työviikko kirjan ja siinä oli ihan loistavia vinkkejä ja neuvoja juuri tähän aiheeseen liittyen. Riittää, että tarkistaa sähköpostin kerran päivässä ja vastaa silloin kaikkiin päivän aikana tulleisiin viesteihin. Hetken onnistuin tätä tehdä ja koinkin olevani huomattavasti tehokkaampi, mutta kappas taas muiden kiireiden lisäännyttyä olen lipsunut tuossa. Pitää taas ottaa itseään niskasta kiinni ja oikeasti keskittyä tehokkaasti yhteen asiaan kerrallaan potematta siitä huonoa omaatuntoa. Suosittelen muuten lämpimästi lukemaan kyseisen kirjan. Paljon siinä on kärjistyksiä, mutta paljon hyvää pohdittavaa. Kunhan tästä taas ehdin ja saan aikaiseksi teen tuostakin kirjasta oman postauksen;) Onnellisuusprojekti– kirjasta olen kirjoitellut täällä. Gretchenin kirjaa voi hyvin selailla silloin tällöin aina uudelleen ja palata inspiroivimpiin kohtiin. Taidankin ottaa viimeistään taas viikonloppuna pienen hetken Onnellisuusprojektin parissa;)

Mitä ajatuksia ajanhallinta ja ajankäytön priorisointi teissä herättää? Mistä asioista te olette ensimmäisenä valmiina luopumaan ajan ollessa vähissä ja mistä puolestaan pidätte kiinni viimeiseen saakka?