Sosiaalisessa mediassa ja blogeissa on kuohunut viimeisen kuukauden tissikohu, joka lähti liikkeelle nuoren naisen kirjoituksesta ja mielipiteistä siitä miten naisella tulee olla isot rinnat ollakseen seksikäs ja jotta nainen voi miellyttää miestä. Kirjoituksen omiin silmiini kantauduttua en osannut ottaa tekstiä kovin vakavasti. Tarkoitukseni ei ollut ottaa aiheeseen lainkaan kantaa, mutta sittemmin olen kypsytellyt muutamia mietteitä ja etenkin kesän lähestyessä pohtinyt kesäkunnon merkitystä. Tissikohun lisäksi monissa blogeissa on nimittäin kiertänyt rantakunnosta ja bikini bodysta jos jonkinlaista haastetta ja keskustelua. Luulen, ettei yksikään meistä ole voinut olla törmäämättä niihin. Ja hei.. Treenatun takapuolen lisäksi ovathan ne tissitkin hitto yksi bikinikunnon pääpointeista.
Tissit, ketun nokat, ryntäät, melonit ja mitä näitä nyt on. Voi pojat, ne saavat nuoren naisen pään täyteen ajatuksia. Ja no – aivan varmasti myös miesten. EIkä ne rinnat ihan unohduksiin jää vanhemmallakaan iällä.
Ystävieni ja tuttujeni joukosta löytyy naisia tisseineen joka lähtöön. Pienet tissit, isot tissit, valtavat tissit, löysät tissit, todella terhakkaat (ja isot) silikonit sekä myös luonnolliset silikonit, joita ei ihan heti silikonirinnoiksi osaisi edes arvata. Ja kyllä – jokainen näistä naisista on mielettömän kaunis ja seksikäs. Mahtuu joukkoon myös yksi nainen, jolla on enää yksi rinta. Hän vasta upea ja vahva onkin.
Moni nainen käy läpi liudan tunteita rintojensa kanssa. Minunkin nuoruuteeni on liittynyt paljon ajatuksia rinnoista. Elävästi muistan ala-asteella(!!) kadehtineeni ystäväni järjettömän isoja rintoja, joista luokan pojatkin kilpaa höpöttelivät. Muistan myös pelon ja syvän surun tunteen, kun kuulin yläasteella rinnakkaisella luokalla olleen nuoren naisen hävinneen taistelun rintasyöpää vastaan.
Ensimmäisten rintaliivien ostaminen on myös painunut elävästi mieleen. Se tunne, että nyt taidan olla jo melkein nainen oli todellakin jotain suurta. Äidin kanssa käytiin ostamasta Seppälästä A-kupit (jotka olivat auttamatta liian isot) sellaiset hopean harmaat. Sitä ennen olin tietysti kokeillut kaikki äidin liivit ja harmitellut mikseivät ne istuneet omille ketun nokilleni. Parhaimmalle ystävälleni äidin liivit olivat puolestaan liian pienet. Ei mennyt nallekarkit tasan.
Ala-asteella rintojen puuttuminen oli vielä viidennellä luokalla ihan suht ok. Olin paljon liikkuva poikatyttö ja päällä oli yleensä iso Micmacin huppari ja Adidaksen raitaverkkarit (kuka muistaa miten siistit ne silloin oli?!). Ei ne tissit sieltä hupparin alta olisi muutenkaan näkynyt. Kuudennella luokalla piti jo vähän miettiä tulevaa yläastetta ja sitä, että onko tarpeeksi cool ”isoon” kouluun. Kävin koulun maaseudulla Somerolla. Ei ollut meininki ihan samaa mitä nykyään, eikä varmasti samaa mitä silloin oli isommissa kaupungeissa. Mutta kyllä ne ulkonäköpaineet ja tissipaineet sinne maallekkin ulottuivat.
Yläasteelle siirtyessä puhuin äidille, että jos nämä nypykät eivät ala pikkuhiljaa ottaa tuulta alleen ja kasvaa niin tämä neiti menee heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä laittamaan rahalla asiaan vauhtia. Edelleenkin näen silmissäni äidin ilmeen uhoiluuni. Äiti on todenäköisesti viileän ilmeensä lisäksi sanonut: ”Olet Mona kaunis ja upea sellaisena kuin olet, eikä sinun tarvitse lähteä muuttamaan sitä mitä olet lahjana saanut. Teet kuitenkin niin kuin parhaaksi näät.” Ilman sen suurempia sanoja äidin käytös kertoi, että hän tiesi tarkalleen ajan koittavan, jolloin olen varsin tyytyväinen siihen mitä jo omasta takaa on. Ja äiti oli niin oikeassa (taas).
Pahimman teinivaiheen yli kasvaessa tissit unohtui. Tai ainakin se, että ne olisivat olleet johonkin muottiin liian pienet. Aikuisena olen todella oppinut rakastamaan ja erityisesti arvostamaan rintojani. Tärkeän seksuaalisuuden lisäksi ne ovat paljon muutakin. Rinnat ovat naiselle suuri lahja. Mediassa puhutaan paljon siitä millaiset rintojen tulisi olla ulkoisesti, jotta ne vastaavat tiettyjä kauneusihanteita. Monesti vähemmälle huomiolle jää kuitenkin rintojen tärkeys naiselle osana koko minuutta. Naisen keho ja hormoonitoiminta on yksi kiehtovimmista aiheista, joita tiedän. Se, että kehooni kuuluu rinnat, jotka kertovat hyvin tarkasti kuukaudesta toiseen tapahtuvista hormoonien muutoksista on rikkaus. Puhumattakaan siitä, että rinnoilla on merkittävä tehtävä vastasynnyttäneellä äidillä.
Maailmassa on varmasti miljoonia miehiä, jotka haluavat että naisella on suuret rinnat. Maailmassa on kuitenkin myös miljoonia miehiä, joille naisten rintojen koolla ei ole mitään merkitystä. Ulkonäköpaineita ja erityisesti nuorten itsetunto-ongelmia ajatellen haluan muistuttaa siitä, että tärkeää on miettiä mitä itse haluaa sen sijaan, että käyttää energian siihen mitä muut ajattelevat. Mikäli päähän on pinttynyt ajatusmaailma siitä, että miehet haluavat ainoastaan naisen, jolla on huikea rintavarustus kannatta itseltään kysyä haluaako itselleen miehen, jonka arvomaailma perustuu rintojen kokoon.
Se onko rinnat aidot vai onko ne pienet tai suuret, sillä ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on olla itsevarma, olla kiitollinen omasta kehosta ja olla kiitollinen omista rinnoista – oli ne millaiset tahansa.
Tällaisten tissikohujen kohdalla toivon, että me naiset muistaisimme ulkonäköpaineiden sijaan pitää huolta itsestämme. Kerran kuukaudessa rintojen tutkiminen vie muutaman minuutin ja on erittäin tärkeä osa naisen terveyttä. Myös naistentautienlääkärin vastaanotolla käynti kahden vuoden välein on tärkeää. Näin voi helposti varmistaa oman hyvinvoinnin ja terveyden. Antaa arvoa sille kaikkein tärkeimmälle – omalle keholle.
Recently we have read a lot of stories and blog posts over the social media about breasts. It all started when a young Finnish girl wondered about her breast size and that is she “enough” for men with the boobs she have. I haven´t been active in this debate but finally after thinking about this topic I decided to offer my point of view and write about (my) boobs.
I grew up on the country side of Finland in a little town called Somero. Even though the appearance pressures were not so huge as it might be in bigger cities they were present. I have always had small breasts and it did not bother me at all when I was young. Before puberty I was so called boy girl playing sports and using loose training clothes all the time. My boobs wouldn´t have even been seen under the oversize hoodie.
During the puberty I started “worrying” my breast size and I remember clearly the day when I told to my mom that if my boobs won´t grow anytime soon I will certainly make them grow right after I turn 18 year old. My mom remembered me that I why should I change something that I have been given as a gift. She know that I will be more than happy with my breast sooner or later and she was right – once again.
Breast are much more than just a symbol of sexuality. They for example gives you signs about your hormones and are very importantly used right after a woman has given birth. Breast are an important part of the whole self image of being a woman. Media is trying to affect our image of a perfect woman all the time but that is total bullshit. There is now such thing as a perfect body or breasts we are all perfect just the way we are.
There are million men in the world who are interested in big boobs but at the same time there is millions guys who won´t give a damn about the breast size. My point is that if the man is just interested in your breast is he a man you want to be with?
Remember to take care of your self and your boobs. Home made examination by feeling your breast made once a month is not a big deal for any of us. Also visiting a gynecology for now and then won´t harm anyone. :) Take care and be proud of your self and your breast just the way you or they are!
17 Comments
Julia
26.5.2015 at 19:10This was the post what I read lately! It’s nice that you wrote about it because many of us speak or think about that. I like your post really much! Please, write more same kind of posts and about loving yourself:)
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:08Thank you Julia so nice to hear <3 :)
Minna
26.5.2015 at 20:40ihan mielettömän hyvä teksti!! Mua niin ärsyttää tää nykyaikainen ulkonäkökeskeisyys ja se että unohdetaan ne taustalla olevat muut merkitykset kuten juuri rinnoissa ne hormonit ja esim.imetys. Mua kauhistuttaa välillä minkälaiseen maailmaan meidän lapset kasvaa, kun (ulkonäkö)paineita tulee ihan eri tavalla vastaan kun vielä omassa lapsuudessa ja nuoruudessa.
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:12Voi kiitos paljon Minna:) Toivottavasti kovien ulkonäköpaineiden sijaan olisi suuntana nimenomaan hyvinvointi ja hyväksyminen. Mutta aikalailla on sosiaalinen media ja muu vienyt ulkonäköpaineita vaan pahempaan…
mia maria
26.5.2015 at 20:49Tosi kivoja ajatuksia/mielipiteitä tissikohustta ja rinnoista yleensä! :)
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:14Kiva kuulla mia maria <3 :)
-H
26.5.2015 at 21:38Upea kirjoitus Mona <3 Olet kertakaikkisen mahtava nainen kaikin puolin :)
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:15Voi ihana sinä, kiitos <3<3<3
Pinja
26.5.2015 at 21:43Aivan mielettömän hyvä postaus ja täyttä totta joka sana! Jokainen on hyvä sellaisena kuin on, mutta itse olen myös sitä mieltä että jos silikonien ottaminen tekee olon itsevarmemmaksi niin go for it! Pääasia että itse viihtyy omassa kehossaan :)
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:19Mä oon ihan samaa mieltä – jos haluaa silikonit ja ne tekee paremman itsetunnon yms. niin todellakin!!! :) En oo ikinä koskaan ajatellut, että silikonit olisi huono juttu, mutta kyllä silti liputan luomujen puolesta ihan noin terveys syistä kun tällänen terveysintoilija olen;) Mutta niin samaa mieltä sun kanssa, että tärkeintä on olla tyytyväinen itseensä ja tuntea viihtyvänsä omassa kehossa:)
camilla
27.5.2015 at 14:40Loistava kirjoitus Mona! ♥ Oli ne pienet, suuret, suipot tai pyöreät, on pääasia, että tuntee olonsa hyväksi niiden kanssa ja ymmärtää ettei se koko määritä ihmistä. Haleja
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:20Todellakin <3 <3 :) Haleja tsiljoona takas :)
Minna
27.5.2015 at 19:28Rinnat ovat osa naisen identiteettiä ja siksi ne mitä suurimmassa määrin ovat mukana määrittämässä sitä miten itse koemme itsemme.
Ikävä kyllä murrosiässä minäkuva on vielä niin hauras, että sitä voi peruuttamattomasti muokata kanssaihmisten ikävät kommentit, joita usein lauotaan juuri ulkonäköön liittyen; “lauta, lollo, anorektinen, läski, kukkakeppi jne.” ja usein isorintaiset normaalipainoiset tytöt saavat kuulla tuossa iässä olevansa juuri läskejä, koska rinnat ovat suuret eli he alkavat kävelemään selkä painuksissa ettei kukaan huomaisi heidän rintojaan. Pikkuhiljaa se alkaa vaikuttamaan heidän minäkuvaansa ja siten myös määrittelemään heitä. Sama tilanne on hyvin pienirintaisilla, ylipainoisilla ja poikkeuksellisen pitkillä naisilla. Eräänlainen häpeä voi jäädä todella voimakkaasti osaksi minäkuvaa vaikkei sitä tiedostaisikaan ja se voi putkahtaa esiin esimerkiksi kohtuuttoman voimakkaana puolustautumisreaktiona kun/jos joku vaikkapa somessa aloittaa Tissigaten eli arvostelemaan juuri sellaisia rintoja, jotka itse omaa. Törmäsin aikoinani työssäni lukuisiin nuoriin naisiin, joilla koko minäkuva perustui vain omaan kehoonsa ja siihen miten muut siihen suhtautuivat, johtuen juuri nuoruuden kolhuista. He eivät millään saaneet työstettyä sitä asiaa, että kyseinen osa kehosta on vain yksi osa ja siten myös vain yksi osa minuuttamme. Surullista seurattavaa.
Toivoisinkin, että kaikilla olisi yhtä ihana äiti kuin Monalla, joka osasi ottaa tyttärensä senhetkisen huolen tosissaan, mutta samalla korostaen miten täydellinen hän on juuri tuollaisena. Edes yksi sellainen ihminen jokaisen nuoren elämässä riittää, jotta nuori saa itsetuntonsa kohdilleen. Toivoisin myös, että nuoret tytöt lukisivat tällaisia (tätä) blogeja ja tähänkin kirjoitukseen tulleita viestejä. Täällä on upeita naisia, jotka hyväksyvät itsensä ja hyväksyvät myös muut, sellaisen naisen mallin nuoret tytöt tarvitsevat!
monasdailystyle
28.5.2015 at 09:22Voi Minna <3 Voin kuvitella äidin herkistyneen, kun on lukenut sun kommentiin;)
Mutta kyllä. Ympärille tarvitaan ihmisiä, jotka hyväksyy sellaisena kuin on ja antaa tukea. Myös ystäviä perheen lisäksi.
Kiitos Minna ihanasta ja ajatuksia herättävästä kommentistasi <3
Riikka
29.5.2015 at 09:42Ihana kirjoitus! Mä olen varmaan jotenkin outo, kun en muista edes teininä (tai aiemmin) kamalasti miettineeni tissejäni :D Ehkä ne oli aina “sopivat”. Mun poikaystävä joskus kauhistui kun sanoin, että haluaisin ennemmin pienet kun isot tissit (siis jos pitäisi valita). Hän luuli että kaikki naiset haluavat ennemmin isommat tissit, mutta mä olen sitä mieltä että ne on vaan edessä esim. urheillessa! Mutta pääasiahan on, että rakastaa itseään sellaisena kun on, eikä yritä esimerkiksi korvata huonoa itsetuntoa isoimmilla tisseillä..
monasdailystyle
29.5.2015 at 16:40Kiitos Riikka <3 :) Ja näin se kyllä on, et pienet rinnat on kyllä "helpot" liikkuessa. Ja nimenomaan – tärkeintä on hyväksyä itsensä :) <3
TheParoni
30.5.2015 at 11:46Kiitos kirjoituksesta. Miehenä olen tätä koko-asiaa pohtinut usein. Kyllä isot, kauniit kiinteät rinnat ovat hyvin seksikkäät mutta ne eivät välttämättä istu kaikenmuotoisille naisille. Minusta myös hyvin pienet rinnat ovat erittäin seksikkäät, hoikka, naisellinen pienirintainen nainen on erityisen viehättävä.
Kyse on siis sopusuhtaisuudesta – rinnat vartalon mukaan – kauneus syntyy kokonaisuudesta.
Rintojaan ei kuitenkaan voi vaihtaa ja hyvänen aika unohtakaan silikonit, ne näyttävät karmeilta. On tärkeää hyväksyä itsensä – väitän että useampi mies pitää ja arvostaa itsevarmoja naisia kuin pelkästään isorintaisia. Kyse on samasta asiasta kuin jos miehiä arvostettaisiin pelkästään varustuksen koolla. Näin varmasti tapahtuu, mutta mieti itse millä asiassa on enemmän merkitystä.
Eli isot ja pienet rinnat vaan rohkeasti esiin. :)