Selvä syksyn merkki on se, että yliopisto on alkanut. Suuntasin tänään aamulla puoli yhdeksäksi tämän lukukauden ensimmäiselle kurssille. Oli aika outo fiilis.
Pidempään blogia lukeneet varmasti tietävät, ettei opiskelu ole ollut motivaatiolistallani kaikkein korkeimmalla. Olen pohtinyt ties miten monta kertaa sitä vaihtoehtoa, että jätän yliopiston kesken. Opiskelun lopettamisen kokonaan koen omalla kohdallani kuitenkin luovuttamisena. Haaveilin nuorena yliopistoon pääsystä todella paljon ja paikkani saatua olin ihan hurjan ylpeä itsestäni. Työelämä on vienyt minut kuitenkin aivan mukanaan ja opiskelu on jäänyt sivualalle. Oikeastaan jo lukiosta asti. Silloin tein neljää työtä samaan aikaan.
Edelleenkään en aio vähentää töiden tekoa, mutta aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja päästä opiskeluissa eteenpäin. Aloitin jo viidennen vuoden yliopistolla, mutta kursseja on kasassa vasta noin kahden vuoden edestä. Tekemistä riittää, mutta uskon päätavoitteen tulevaisuudessa olevan erittäin palkitseva. Tarkoitukseni on saada opiskelut ainakin kandiin asti valmiiksi, jonka jälkeen pohdin tulevaisuutta uudelleen.
Mitään hurjaa opiskelukiriä en tule ottamaan vaan pyrin nyt suorittamaan ainakin muutamia pakollisia kursseja. Isoimpana haasteena minulle niistä on pakollinen ruotsin kurssi. Kielet ovat aina olleet heikkouteni, mutta toivottavasti joskus pystyn kääntämään ne vahvuudeksi. Tämä syksy on siis tarkoitus painaa tosissaan hommia tuon ruotsin kanssa.
Kielten lisäksi opiskelussa hankaluutta tuottaa se, etten koe oman alan aineopintoja mielenkiintoisiksi. Luennot ja kirjat tuntuvat välillä todella pitkäveteisiltä ja minä haukottelen käsi suun edessä jatkuvasti. Huonolla keskittymiskyvylläni saattaa myös olla osuutta asiaan ja toivon, että jo pitkään säännöllisesti harrastamani meditointi olisi tuonut tähän opiskelun saralla kehitystä. Syksyn osalta jätän vielä suosiolla aineopinnot myöhemmälle ja nyt keskityn täysillä tuohon ruotsiin. Onneksi kurssin opettaja on aivan mahtava ja itse kursseille raahautuminen tuskin tulee tuottamaan ongelmaa. Tuppaan olemaan hyvin herkkä kurssien opettajavalikoimaan. Englannin kurssista sain kunnon traumat, kun opettaja oli niin pelottava :D Toisaalta Malesia opetti, että myös ne pelottavimmat opettajat voivat olla ihan inhmillisiä ja myös heiltä on aina jotain opittavaa;)
Onkos siellä muita koulunpenkille taas palanneita tai jopa juuri vasta opiskelut aloittaneita?? :)
The beginning of September means getting back to school for students. This time including me! I am now trying to continue my education at the university and I have registered on few courses. My goal is to make my candidate degree and then think again what I am going to do with my studies. Some of you may know that I have not been that interested in studying social policy lately due to my work and being an entrepreneur nowadays. I however appreciate education very much so I truly now try to achieve my goal and graduate in the near future. My first achievement on my way to towards that will be completing the obligatory Swedish language course which just started. :)
24 Comments
Satu
7.9.2015 at 19:57Alotin koulun jo kuukausi sitten ja valmistun jouluksi. Motivaatiota ei vaan meinaa vieläkään löytyä. Toisaalta pelottaa ensi vuosi, kun ei olekaan enää koulua. Toisaalta odotan jo, mitä ensi vuosi tuo.
Tsemppiä sulle ruotsin kanssa! Ei tää nyt kauheesti motivoinu, mut kyllä se siitä :D
monasdailystyle
8.9.2015 at 08:23Oi sulla on enää loppurutistus!! Nyt vaan tekemään joku aarrekartta motivoimaan viimeiseen pinnistykseen ja toisaalta myös tukemaan uuden arjen alkua:) Ensi vuosi tuo aivan varmasti kaikkea upeaa! :) Ja kiitos sulle tsempistä <3 :D Kyllä sun kommentti motivoi! ;) Mä tahdon myös tuohon pisteeseen, että voin sanoa valmistuvani muutaman kuukauden päästä ;)
k
7.9.2015 at 20:10Tsemppiä opiskeluun. Ei se ruotsikaan mikään ylivoimainen ole, jos olet kerran englantiakin oppinut. Kyse on useimmiten kiinni asenteesta. Miksi olet päätynyt opiskelemaan alaasi, jos ei se sinua kiinnosta? Totuus on, että useimmat yliopisto aineet ovat hyvin teoreettisia, ellei kyse ole jostain suoraan ammattiin valmistavasta linjasta. Teoreettisuus ei vaan välttämättä sovi kaikille. Mutta kannattaa pinnistellä kandiin asti niin saa edes jonkin tutkintotodistuksen, jos sitä joskus sattuu tarviin.
Itse pakerran elämäni toista gradua, johon kulunut aika on juurikin töiden takia venähtänyt. Mutta usko pois, se ensimmäinen oli vaikea, toinen menee suhteeellisen kevyesti.
monasdailystyle
8.9.2015 at 08:30Kiitos tsempistä! :) Alaa olen päätynyt opiskelemaan monen mutkan kautta. Voisin joskus kirjoittaa pienen historiakatsauksen opiskelujen ja töiden osalta. Niihin liittyy niin moni juttu ja välillä sitä itsekin ihmettelee mihin kaikkeen onkaan päätynyt :D Mutta itse uskon kaikella olevan tarkoituksensa.
Suoraan ammattiin valmistava linja ei olisi lainkaan minua varten. Olen niin tuuliviiri, että nimenomaan kaipasin yliopistolta sitä, että voin itse vaikuttaa valinnoilla kursseihin, eikä tutkintotodistus vie minua suoraan yhdenlaisiin tehtäviin. Ja näin funtsin itsekin, että tuon kandin kun pinnistää niin sitä graduakin voi lähteä tekemään jonnekin muualle:) Toisaalta mistäs sen tietää jos kunnolla innostuu ja tekee senkin samaan syssyyn. Olen tässä vuosien aikana oppinut, että minkään suhteen ei kannata olla täysin ehdoton. Aina saattaa tulla muuttujia matkalle..
Ja huh hei, sulla onkin jo kunnon urakka takana!! :D Tsemppiä hurjasti myös sinne!! :)
Taru
7.9.2015 at 20:17Heips,
Ymmärrän yskän, oon aina itse ollut huono kielissä ja sitten taas hyvä matikassa, mutta sepä ei nykymaailmassa riitä kaikki on niin kielipainnotteista! Toki olisi hieno osata kieliä, ja tuskalla niistä aina läpi on rämmitty, mutta siihen lopputulokseen oon tullut että aivoistani puuttuu se olio joka tallentaisi kielet syvämuistiin.
-Taru-
monasdailystyle
8.9.2015 at 08:31Mulla ihan sama juttu. Matikka meni koulussa aina aika itsellään ja kielet (myös äikkä) tuotti kunnon tuskan :D
Mahtaiskohan mulla olla myös tuo puuttuva olio;) Mä kyllä rakastan puhua englantia ja ruotsia, mutta tuntuu, että vieraskieliset sanat ei vaan meinaa millään jäädä mieleen. Lisää vaan toistoa…..
Jutta
7.9.2015 at 22:30Tsemppiä opiskeluihin ja erityisesti ruotsin opiskeluun :) Selviät ihan varmasti siitä ruotsin kurssista! Hyvällä asenteella ja sillä, että edes yrittää pääsee pitkälle ja eiköhän sulta asennetta ja yritystä löydy :) Ja jos yhtään lohduttaa, en tiedä ketään joka ei olisi ruotsin kurssia läpäissyt, eli läpi se menee enemmin tai myöhemmin. Itselleni tuli omalla akateemisella ruotsin kurssilla sellainen olo, että opettajat ymmärtävät, että ruotsi on todella monelle hankalaa eikä välttämättä mikään suosikkikieli. Ainakin meillä kurssi pyrittiin pitämään rentona, että kaikki uskaltaisivat käyttää kieltä :)
Tuntuvatko pääaineopinnot kuitenkin omilta tai siis sellaisilta, että jaksaisit tutkintoon asti opiskella? Oletko miettinyt pääaineen vaihtoa tai onko sellainen mahdollista? Olisi kiva kuulla vaikka omassa postauksessaan ajatuksia siitä miten opintosi ovat muuttaneet ajatteluasi ja jos teet opinnot loppuun asti, niin millaisia töitä haluaisit tehdä? Tai haluaisitko ylipäätään tehdä opiskelualasi töitä. Olisi myös kiva kuulla millaisia ajatuksia Malesiassa suoritetut opinnot herättivät, lisäsivätkö motivaatiota tms. Ymmärrän kyllä jos et halua opinnoistasi täällä blogissa kertoa, mutta tuli vain mieleen :) Itselläni ei nyt syksyllä alkanut koulu, sillä valmistuin kesällä tuplamaisteriksi. Täytyy kyllä sanoa, että on ollut todella outoa, kun koulu ei alkanut! Tähän asti on tiennyt joka syksy mitä tapahtuu, mutta nyt ei :D Opiskelut ovat monta vuotta rytmittäneet elämää, mutta nyt on ihan uudenlaiset haasteet edessä.
Kiitos tosi kivasta blogista, vaikutat ihanalta ihmiseltä :)
monasdailystyle
8.9.2015 at 08:41Kiitos Jutta ihanasta tsemppiviestistä <3 <3 :)
Meillä on kyllä myös opettaja (Ilkka Norri) aivan hurjan mahtava tyyppi. Hän jää tämän syksyn jälkeen eläkkeelle!:O Joten nyt on aika sitten meikäläisen todellakin päästä tämä kurssi läpi, kun Ilkkakaan ei ole enää seuraavalla kurssilla :D
Pääaineen vaihto on mahdollista ihan uuden haun kautta. Siihen musta ei kyllä ainakaan tällä hetkellä ole. Ja toisaalta oma pääaineeni on siitä hyvä, että se on tarpeeksi laaja omiin mieltymyksiini (sosiaalipolitiikka). Kokonaisuutena se kiinnostaa, mutta nuo yksittäiset aineopintojen kurssit tuntuu vaan niiiiiiiin tylsiltä välillä :D Mutta taitaa olla vaan asenne kysymys;)
Hei joo – kiitos postaustoiveesta. Tuosta Malesian ajasta on toivottu aikaisemminkin postausta, joten voisin kyllä koota jotain tekstiin asti! :) Ehkäpä paikallaan olisi pieni historia katsaus opiskelujen ja töiden osalta. On tullut jos jotakin, joten ehkäpä se vähän selventää nykyistä hetkeä :) Kerron toki mielelläni niistä blogissakin enemmän, eivät missään nimessä ole mitään salaisuuksia. Tai no lukion arvosanat ehkä vähän hävettää, mutta tuskin olen maailman ainut ihminen, jolla ne on mennyt huonosti :D
Ja WAU! Huh hei – tuplamaisteri. Siihen musta ei taida koskaan olla… Vaikka koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan!! :D Mitä suunnitelmia sulla on nyt koulun jälkeen?? :) Tsemppiä myös sinne uuteen arkeen <3 Kaikki uusi on aina jänskää, mutta sehän se uusista jutuista niin kivaa tekeekin <3 :)
t
8.9.2015 at 09:24Apua jääkö Ilkka eläkkeelle syksyn jälkeen! Hän on ihana :D Itse olen käynyt myös virkamiesruotsin hänen opetuksessaan ja on paras opettaja mikä mulla on koskaan ruotsissa ollut! Pelkäsin ihan tajuttomasti ennen kyseiselle kurssille menoa, mutta sitten kun näin Ilkan niin pelko taantui :D Se on niin hauska.
Ja tsemppiä opiskeluun. Käy ehdottomasti nyt se kandi loppuun ja mieti tosi vakaasti vielä maisterin tekemistä. Tai tee se ainakin jostain muusta aineesta! Nykyään merkkaa niin paljon vaan se, että sulla on se VTM-tutkinto (tai yliopistotutkinto ylipäätään) ja sillä pääaineella ei niinkään ole väliä. Tsemppiä!!
monasdailystyle
8.9.2015 at 09:26Joo jää:( Ja niin on!! Ilkka on ihan mahtava!:)
Kiitos hurjasti tsempistä, oot ihana <3 :)
hh
8.9.2015 at 08:17moi mona! oletko miettinyt sen tarkemmin, mistä motivaatio-ongelmat johtuvat? :) tai esim. että onko ala sinulle oikea, jos opinnot eivät maita (eihän näin tosiaan aina ole, monihan ei tykkäile opinnoista ja työelämässä sitten kukoistaa)? kyselen mielenkiinnosta, koska itse olen kamppaillut jäääätävien motiongelmien kanssa koulun suhteen jo monta vuotta, ja nyt, viimeisen (7. :D) vuoden alussa tajusin, mistä kiikastaa – opiskelen väärää alaa, heh. olen vain pitänyt itseäni laiskana/huonona opiskelijana, mutta tuntuipa helpottavalta tajuta, mitä oikeasti haluaisin tehdä.
tsemppiä sulle opintojen alkuun! mahtavalla ruotsin maikalla voi olla iso vaikutus oppimiseen, pystyt kyllä selättämään haasteen! ja ajattele, sit ei enää ikinä tarvitse opiskella ruotsia ;)
kivaa viikkoa!
monasdailystyle
8.9.2015 at 08:48Moikka hh <3 :)
Voi kyllä :D Et arvaakkaan miten paljon olen tuota pohtinyt…. Ala on tavallaan aivan väärä ja tavallaan just se oikea. Vähän ristiriitaista. Oon miettynyt pääaineen vaihtoa ja vaikka mitä muuta, mutta toistaiseksi oon ajatellut, että järkevintä taitaa olla ruotia tää vaan ainakin kandiin asti kuntoon. Ja mahtavaa kuulla, että löysit sen oman jutun! Se on tärkeintä, että on itse tyytyväinen.
Ja uskon kyllä itse tuohon aika vahvasti, että opettajalla on tosi iso merkitys. Ei varmasti kaikille, mutta itse olen niin "persoonaherkkä", että huomaan sen vaikuttavan paljon. Tietty lopunviimeksi kaikki lähtee aina itsestään, mutta kyllä tuo mukava opettaja on melko iso positiivinen tekijä omaan tekemiseen :D
Kivaa viikkoa sinnekin!!! :)
-S-
8.9.2015 at 15:30Siis vau luet Turussa sosiaalipolitiikkaa! I feel your pain! :D itse valmistuin samalta laitokselta joitakin vuosia sitten. Sanakin regiimeistä niin oksennan! :D Kävin valmistumisen jälkeen työelämässä ja aloitin pari vuotta sitten oikiksen, nyt siis kolmas vuosi on starttaamassa. Unelma kävi toteen, mutta välillä tuntuu tosi vaikealta. Motivaatio hiipuu, jos fokus ei ole selkeä sen suhteen mitä on tekemässä ja miksi. Se pitää välillä kirkastaa mielessä, että jaksaa lukea jotain karseeta insolvenssi- tai yhtiöoikeutta. Energisoivaa ruokaa, rauhallista liikuntaa ja positiivista asennetta…kyllä se tästä, kun saa taas lukukauden käyntiin!
Kieliopinnot on tosi turhauttavia ja työläitä. Virkamiesruotsi varsinkin! Itse sain sen jopa hyvin arvosanoin suoritettua, kun vain yksinkertaisesti päätin että nyt opin tämän kielen ja aion siitä vieläpä nauttia. Melkoista itsepetosta, mutta toimii! Yritä saada sellainen positiivinen asenne (mikä Sinulla aina on, kiitos siitä!) ja tahtotila aikaan, niin varmasti onnistut. Itse katsoin paljon ruotsinkielisiä tv-ohjelmia, luin HBL:ia ja Kalle Ankkoja. Jos välillä koittaa ajatella tai puhua ääneen ruotsiksi, niin muutaman viikon pinnistelyn jälkeen se vaan alkaa sujua kun on sitkeä. Sitten vaan Åbo Akademin kirjastolle tai Kårenin ruokalaan (vieläkö se on olemassa?) ja reippaasti puhumaan ruotsiksi! Ahdistavuudeltaan se on sitä tasoa, että pitäisi olla pelkokertoimessa yhtenä tehtävänä, mutta itsekriittisyyden päihittäminen on eka askel päästä ruotsikammosta eroon.
Kiitos Sinulle tästä positiivisesta blogista, toivon että löydät kipinän taas opiskella. Töissä ehtii olla koko loppu elämän, mutta akateeminen vapaus kestää vain hetken! :)
monasdailystyle
9.9.2015 at 20:37Alkuun iso kiitos sulle kivasta palautteesta ja kommentista<3 :)
Ja huh sulla onkin urakkaa vielä edessä! Heh tuo pelkokerroin oli hyvä :D Mulla ei itseasiassa se puhuminen tuota ongelmaa lainkaan, varsinkaan kasvotusten kun voi ilmeillä ja eleillä puhua puoliksi ;D Mutta sitten se kirjoittaminen…..Aaaaaarggggg.
Mutta, eiköhän se tästä kun jaksaa vaan päntätä ja katsoa tarpeeksi netflixia ;)
julia
9.9.2015 at 00:05moikka! mitä sä opiskelet? (:
monasdailystyle
9.9.2015 at 20:09Yhteiskuntatieteellisessä sosiaalipolitiikkaa :)
Jii
9.9.2015 at 09:27Tuttuja pohdintoja varmaan jokaiselle korkeakouluopiskelijalle. Yksittäiset kurssit ja opintokokonaisuudet kun ei juurikaan vastaa työelämää. Työt ylipäänsä ovat nykypäivänä niin spesifejä, että ammattitaito hankitaan vasta työssä tekemällä. Mahdollisuudethan on esim. juuri sosiaalipolitiikan maisterin jälkeen todella laajat. Itse olen opiskellut ns. ammattiin valmistavan maisterintutkinnon ja ihan samoja fiiliksiä oli mullakin. Vaikka tiesi työllistyvänsä suurella todennäköisyydellä psykologiksi, ei opinnot antaneet hirveesti osviittaa mitä se työelämä kuitenkaan oikeasti on. Onneksi en luovuttanut missään vaiheessa, vaikka välillä epäilin alavalintaani pahastikin. En voisi kuvitella tekeväni työkseni mitään muuta :) Minua auttoi jaksamaan oma ajatukseni siitä, että yliopisto-opintojen tavoite on kehittää ajattelua, opettaa tieteellinen ajattelutapa ja antaa valmiudet ottaa asioista selvää sekä seuraamaan tieteellistä tutkimusta kriittisesti. Niillä eväillä sitten työelämässä on hyvä lähteä kehittymään juuri siihen ammattiin ja työhön, johon kukin päätyy.
Tsemppiä opintoihin. Ja muistathan käyttää visuaalisia tukia opiskelussa jos kielellisyys on heikko kohtasi :)
monasdailystyle
9.9.2015 at 09:39Kiitos Jii vinkeistä ja tsemppaavasta kommentistasi <3 :) Tosiaan tuo visuaalinen puoli on mulla ihan ensisijaisen tärkeä:/ Pitäisi tehdä kauheasti kaikkia listoja ja piirrellä ja kirjoitella ylös. Pelkästään pänttäämällä ei tunnu mitään jäävän mieleen. Oon myös miettinyt sitä, että pitäisi varmaan tehdä jokin kunnon suunnitelma loppuajalle koulun kanssa. Nyt oon vaan koittanut raapia sieltä täältä.
Mutta hitto ton ruotsin aion nyt saada kasaan. Sain juuri ihanalta lukijalta vinkkiä, että netflixhan on täynnä kivoja sarjoja ruotsiksi! Niitäkin nyt siis tuijottamaan ja kuuntelemaan :D
k
9.9.2015 at 19:53Olethan tietoinen siitä, että opiskeluoikeus ei ole nykyisin ikuinen. Joudut varmaan anoa lisäaikaa, ja silloin sinun tulee perustella, miksi opinnot eivät ole edenneet tarpeeksi. Lisäksi sinun tulee tehdä kirjallinen opintosuunnitelma, miten aoit saada ne valmiiksi.
Periaatteessa lisäaika voidaan evätä, jos katsotaan, että opiskelijalla ei ole mahdollisuutta selviytyä opinnoista edes lisäajalla.
monasdailystyle
9.9.2015 at 20:40Moi K ja kiitos muistutuksesta! Kyllähän tuo tiedossa on;) Mutta hei! Ainahan voi hakea vaikka uudelleen kouluun, jos oikein paska tsäkä kävisi ja ei saisi lisäaikaa :D
k
9.9.2015 at 21:13Niin, Suomessahan tuo on periaatteessa mahdollista. Mutta kannattaa kyllä siinä vaiheessa, jos niin sattuis käymään, miettiä vakavasti, onko oikealla alalla. Saksassa taas oli tiukka kuri. Jos tenteistä ei päässyt toisella kerralla läpi, niin kenkää sai ne ja sitä samaa alaa ei sitten ollut mahdollista opiskella enää missään sen maan yliopistossa. Tällä tavalla sai karsittua ne jyvät akanoista. Ja kyllä sen opiskelumotivaation siellä huomasikin verrattuna Suomeen, varsinkin ennnen tätä opintoaikarajoitusta.
monasdailystyle
9.9.2015 at 21:40Nii-i! :) Onneksi ollaan Suomessa ja tällaset lusmutkin saa opiskella rauhassa. Saa olla kiitollinen todella reilusta opiskelujärjestelmästä ja vielä kaiken lisäksi ilmaisesta sellaisesta.
miisu
10.9.2015 at 20:24Mutta sosiaalipolitiikan opinnothan on mielenkiintoisia! Itse “ajauduin” puolivahingossa aikanaan opiskelemaan suomen kieltä, ja 10 vuotta tutkintoa tahkottuani ja muita alavaihtoehtoja palloteltuani valmistuin maisteriksi. Luovuttaminen oli lähellä todella, todella monta kertaa. Niin vain räävin lopulta kasaan gradunkin, ja valmistuin edellisenä kesänä. Tänä syksynä aloitin sosiaalityön opinnot, ja tavoitteena on nyt sitten toinen maisterintutkinto. Ja jestas, kuinka paljon kiinnostavia kursseja! Sosiaalipolitiikka pesee kielihistorian kyllä ihan 10-0 ;)
Tsemppiä opiskeluun! Tutkinto kannattaa aina tehdä loppuun, edes siihen kandiin asti, siitä on helppo sitten jatkaa, jos siltä tuntuu. Mua olis takuulla jäänyt harmittamaan vajaat opinnot, vaikkei ala ollutkaan yhtään oma sitten lopulta. Jatkossa helpottaa myös tulevia opintoja, mitä isompia kokonaisuuksia on valmiina. Esimerkiksi maisterina voi useimmiten hakea vapautuksen kanditutkinnosta, joten minäkin siirryn suoraan maisterivaiheen opintoihin, mikä lyhentää opiskeluaikaa monella vuodella :)
monasdailystyle
10.9.2015 at 20:49Hei wau onneksi olkoon!!! :D Oot tehnyt melkoisen homman. Sosiaalityötä on vielä super vaikea päästä opiskelemaankin.
Joo kyllä nyt täytyy vaan koittaa ruopia itsensä näistä eteenpäin:) Ja ottaa positiivinen asenne noita kursseja kohtaan;)