Me time

Tämän illan oma aika piti sisällään kuuman kaakaon (macan ja cayannepippurin kera) ja lehden selailua sohvan pohjalla lojutessa.  Ilta on sujunut kerrankin siis todella rennosti ja nukuin vielä päikkärit muun rentoilun lisäksi. Päivien pimentyessä huomaan kehon ja mielen tarvitsevan huomattavasti enemmän unta. Normaalisti kahdeksan tuntia riittää siihen, että herään helposti ja pirteänä. Nyt voisin nukkua jopa kymmenen.

Lehteä selaillessa ja herkullista kaakaota siemaillessa haaveilin myös matkasta lämpimään. Matkasta jonnekin todella kauas. Onneksi on paljon reissukuvia, joita voi selailla ja kokea ne kaikki ihanat tunteet uudestaan, joita matkan varrella on kerännyt muistiin. Voi Malesia, että on ikävä takaisin. Syvään sisään hengittäessä sitä melkein pääsee mielessään takaisin näihin upeisiin maisemiin. Onneksi.