Avautumista & hääkaunistautumista

Niin ne vain lähenee. Vajaa viikko enää hääpäivään. Samaan aikaan olen innostunut sekä kauhistunut. En koskaan ole ollut häähullu saatikka haaveillut unelmien häistäni pienenä. Häiden toteutus on vain vilahtanut nopeasti mielessäni. Viime aikoina olen jopa toivonut, että olisin haaveillut unelmien häistä hieman jo etukäteen, jotta olisi jotain tarttumapintaa. Ristiriitaisia tunteita aiheuttaa nimittäin se, että olen hyvin visuaalinen ja rakastan kaikkea kaunista. Haluan tietysti, että hääpäivän puitteet ovat kauniita ja näyttävät kauniilta kuvissa vielä vuosienkin päästä. Samaan aikaan monet asiat tuntuvat aivan mitättömän turhanpäiväisiltä, enkä voi käsittää itseäni murehtimassa sitä, että hääpaikan seinät ovat hieman väärän sävyiset. Häiden järjestäminen on nostanut esiin aivan uusia piirteitä itsessäni, joiden olemassaolon olen kyllä tiedostanut, mutta en silti ole niiden uskonut koskaan tulevan niin vahvasti esiin.

Olen myös huomannut karttavani tällä hetkellä sosiaalista mediaa. Instagram on täynnä tämän kesän hääkuvia. Jätän ne mieluummin välistä, koska huomaan vertailevani kaikkeen. Ei myöskään lainkaan minulle ominaista ja toivon näiden tunteiden jäävän ainoastaan tähän yhteen kertaan. Tuon aina muille esiin sitä miten tärkeää on olla jatkuvasti vertaamatta itseään muihin. Ja nyt huomaan itse vertailevani häitä ja koen riittämättömyyden tunnetta siitä, että onnistunko itse järjestämään riittävän hyvät häät. Huh, melkoista tunteiden vuoristorataa.

Voihan ristiriitaisuuksien paskamaisuus sentään sanon vain :D Eetua käy myös välillä sääliksi, kun minusta ei ota selvää lainkaan. Välillä en pidä mitään väliä ja seuraavassa hetkessä vain yksi ainut vaihtoehto on mahdollinen. Tässä viimeisen muutaman viikon aikana on tullut mieleen monta asiaa, jotka tekisin toisin häitä järjestäessä.

Samaan aikaan kaiken typerän murehtimisen rinnalla tiedostan, ettei noilla visuaalisilla asioilla ole osaa eikä arpaa siinä miten onnellisia me Eetun kanssa ollaan edelleen myös häiden jälkeen. Itseasiassa tämä yksi ainut päivä, meidän hääpäivä ei tule muuttamaan yhtään mitään meidän elämässä. Se on vain yksi tärkeä juhlapäivä, jonka jaamme meille tärkeiden ihmisten kanssa. Hääpäivä ei ole meidän elämässämme mitenkään merkityksellinen muutoin. Se toki “laillistaa” meidän rakkauden, mutta se rakkaus pysyy tismalleen samana mentäisiin me naimisiin tai ei. Ehkä näin ison juhlan järjestämisessä eniten loppujen lopuksi murehdituttaa se, että onnistuuko luomaan muille ympärillä oleville ikimuistoisen päivän.

Noh, tässä vain murto-osa viimeaikaisista pohdinnoista. Tuntuu todella, että kuukausi ennen häitä on yhtä häähumua ja hääkuplassa elämistä, varsinkin siksi, että olemme jättäneet yksityiskohtien suunnittelun ja järjestämisen viimeisille viikoille. Vaikka odotan todella paljon ihanaa hääpäivää niin en voi kieltää myös odottavani häiden jälkeistä seesteistä arkea ja sitä, että mielessä saattaa olla aamulla herätessä jotain muutakin, kuin tulevat häät ja niihin liittyvät vaiheessa olevat järjestelyt. Odotan myös kovasti sitä, että ystävien kanssa tulee puhuttua jostain muusta, kuin vain meidän tulevista häistä…

Pictures, Eetu Visuri / edited by me

Shoes, Ellos* (HERE )
Dress, Ellos* (on sale HERE )
Bag, LV
(giveaway*/adlinks)

Onneksi hääjärjestelyt ovat olleet myös paljon muuta, kuin pelkkää ahdistusta. Vieraslahjat saivat ison hymyn huulille saavuttuaan postista perille, meidän smoothietarjoilu tulee olemaan varmasti aivan hitti, sormuksetkin saatiin vihdoinkin päätettyä ja tykkäsin lopullisesta valinnasta ihan hurjasti, koemeikki ylitti kaikki odotukset (rakas ystäväni meikkaa minut) ja yhteiset suunnitteluhetket Eetun ja muun perheen kanssa ovat olleet ihanaa yhteistäaikaa.

Nyt viimeiset viikot pyrin myös panostamaan itseni kaunistautumiseen, koska tiedän sen tuovan minulle hyvän fiiliksen ja hääpäivänä voin tuntea oloni itsevarmasti ja viimeistellyksi.

Tämän viikon kaunistaumiseen on kuulunut jalkojen ja käsien sokerointi sekä kulmien värjäys (yhteistyössä Estetiikka Mansurow kanssa). Ihana ystäväni Katja Kangasvieri on nimittäin siirtynyt Turun keskustassa sijaitsevaan uuteen hoitolaan töihin. Olemme tehneet pitkään jo yhteistyötä ja oli ihana nähdä Katjaa pitkästä aikaa. Estetiikka Mansurow on täysin uusi plastiikkakirurgiaan ja esteettisiin hoitoihin erikoistunut yksityissairaala aivan Turun ytimessä. Sijainti on siis täydellinen ja puitteet ihan huikeat. Vaikka kyseessä on plastiikkakirurgisiin hoitoihin erikoistunut paikka löytyy palveluista myös paljon muuta. Katja on täällä aivan omalla paikallaan, sillä hän on erikoistunut kosmetologi nimenomaan tulokselliseen ihonhoitoon ja käyttää Estetiikka Mansurowissa ihonhoitosarjana hänelle jo entuudestaan tuttua Exuviancea, josta olen myös blogissakin aiemmin kirjoitellut. Itse päätin jättää tehokkaammat kasvohoidot välistä juuri ennen häitä, koska tiedän oman ihoni reagoivan hoitoihin vahvasti puhdistumalla. Näpyt tulevat ensimmäisen viikon aikana todella vahvasti pintaan, joten jätän sen riskin välistä juuri ennen häitä.

Mutta nyt ennen häitä kulmat saivat väriä, mikä helpottaa niiden meikkausta hääpäivänä ja karvattomien säärien ja käsien lisäksi iho on nyt silkkisen pehmeä sokeroinnin kuorivan vaikutuksen takia:) Tarkoitus on laittaa muutaman kerran vielä ensi viikolla itseruskettavaa, jotta iholle tulee kaunis päivetys ja tuo ihon sokerointi onkin omiaan tehdä muutama päivä ennen itserusketuksen levitystä, jotta iho on mahdollisimman tasainen ja pehmeä. Iso kiitos siis jälleen Katjalle avusta häiden kaunistautumista varten <3 :)

Ensi viikko on täynnä viimeisiä häiden järjestelyjä. Täytyy sanoa, että meidän vanhaa Audia tulee ensi viikolla varmasti ikävä, kun pitäisi mennä jatkuvasti paikasta A paikkaan B. Kestäviä hermoja kaivataan rutkasti viimeiselle viikolle. Luotan kuitenkin meditoinnin lisäksi hyviin ja pitkiin yöuniin. Niistä ei parane edes viimeisillä päivillä karsia;)