Säästämisestä

Ajatusmaailmani rahasta  on muuttunut täysin vuosien aikana. Olen hyvin erilainen kuluttaja mitä kymmenen tai edes viisi vuotta sitten. Olen monta kertaa meinannut kirjoittaa täällä blogissa tarkemmin rahasta, mutta koskaan se ei ole tuntunut luonnolliselta. Nyt 29 vuotiaana, voin kuitenkin sanoa, että alan pikkuhiljaa olla sinut rahan kanssa.

Luin tänään artikkelin, jossa ystäväänikin oli haastateltu ja päätin viimein tarttua härkää sarvista ja avata keskustelun rahasta ensimmäistä kertaa täällä blogissani. Mikäli raha aiheena saa enemmän kannatusta kirjoitan mielelläni myöhemminkin tarkempia aatteitani täällä auki. Eniten toivon, että voin omilla kokemuksilla kannustaa myös muita pohtimaan raha-asioita tarkemmin ja näkemään myös sen kolikon toisen puolen.

Merkittävin muutos omassa ajatusmaailmassani rahan suhteen on ollut se, että kaikkea ei tarvitse saada heti. Nuorempana ajattelin, että haluan elää tässä ja nyt. Huomisesta ei koskaan tiedä, joten mieluummin nautin elämästä, kuin kituutan ja säästän. Kuvittelin pitkään, että säästäminen on aina pois sen hetkisestä elämänlaadusta.

Olen aina tehnyt paljon töitä. Ensimmäisestä työstä lähtien olen rakastanut sitä tunnetta, että tiedän pärjääväni itse ilman muiden apua. Edelleenkään en kovin helposti ota apua muilta vastaan. Olen aina toistanut mantraa, että minä en koskaan jää työttömäksi ja tekevälle löytyy aina töitä. Näin asia on omalla kohdallani ollut. Pankkitilille on aina säännöllisesti tullut rahaa ja olen hoitanut mallikkaasti laskut. Olen kuitenkin osannut myös kuluttamisen jalon taidon.

Nyt kolmenkympin lähestyessä olen viimeisten vuosien aikana alkanut pohtia enemmän myös säästämistä ja sen tärkeyttä. Suurin motivaationi on ollut kirjat, joihin olen alkuun sattumalta törmännyt. Ensimmäisten motivoivien kirjojen myötä innostuin ja aloin lukea enemmän raha-aiheista kirjallisuutta. Isona apuna on ollut myös Eetu, joka on aina ollut hyvin erilainen rahankäyttäjä, kuin minä. Eetu on opettanut minua ymmärtämään, että onnellisuus ei todellakaan ole kiinni siitä miten paljon voi ostaa ja kaikki lähtee omasta asenteesta. Eetu on huikea esimerkki siitä, että myös pienistä tuloista opiskelun ohella voi säästää ja silti elää mukavasti.

Myös ystäväni Markus on ollut iso osa ajatusmaailmani muuttumisessa. Markukselta olen saanut lukemattoman määrän kirjavinkkejä ja muitakin ohjeita, jotka ovat olleet todella hyödyllisiä.

Aikaisemmin minusta oli ihan ok, että käytin luottokorttia asioihin, joita todella halusin. Tai jälkeen päin ajateltuna, kuvittelin haluavani. Toki monet isommat hankinnat ovat olleet oikeasti tärkeitä, mutta kyllä minulla on ollut paljon myös sellaista materiaalia, jota ilman olisin todellakin voinut elää.

Olen nyt tajunnut sen, että ainakin omaan onnellisuuteeni vaikuttaa aivan valtavasti rahan luoma tunne. Mikäli luottokortti on aina tapissa ja sen lisäksi maksettavana on paljon muitakin laskuja on tunne aivan erilainen, kuin se, että säästötilillä on aina neljä numeroinen summa ja luottokorttia käyttää vain oikeasti tarpeen mukaan esimerkiksi matkoilla hotellin varaukseen. On todellakin täysin erilainen tunne maksaa iso hankinta säästöillä, kuin maksaa sama hankinta luottokortilla osissa maksaen isojen korkojen kanssa. Tunne siitä, että tilillä on aina rahaa yllättäviin menoihin on huomattavasti mukavampi, kuin se tunne, että joutuu maksamaan laskun viimeisistä rahoista ja joutuu odottamaan seuraavaa tiliä. Monesti jonkun pienen asian ostaminen tuo hyvän mielen hetkeksi, mutta luottokortin nollana pysyminen tuo hyvän fiiliksen huomattavasti pidemmäksi aikaa.

Usein raha-asiat ovat numeroiden sijasta nimenomaan tunnetta ja tunteet puolestaan ovat isoin vaikuttava tekijä siihen koemmeko olon onnelliseksi. Raha ja miljoonat eivät taatusti tuo yksinään onnellisuutta, mutta tasapainoinen ja hallittu talous helpottaa päivittäistä turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta myös lisää onnellisuutta. On äärimmäisen surullista, että hyvin monet parisuhteiden riidat johtuvat rahasta. Mielestäni raha on viimeinen asia, josta on järkevää riidellä ja olen todella tyytyväinen, että meillä kummallakin on asiasta sama periaate. En muista, että olisimme ikinä joutuneet isoihin erimielisyyksiin rahan takia. Mikäli eripuraa meinaa kehittyä, huomauttaa toinen kyllä asiasta hyvin nopeasti.

Sen lisäksi, että olen ymmärtänyt rahan käytössä sen, ettei kaikkea tarvitse saada heti, olen myös ymmärtänyt, että käytännössä kuka vain voi olla rikas.  Ensimmäinen askel sitä kohti on päättää olla rikas. Enkä nyt tarkoita, että kannattaa alkaa lotota siinä toivossa, että kenestä vain voi tulla lottomiljonääri. Tarkoitan sitä, että ahkeralla työllä ja harkitulla säästämisellä ja sijoittamisella, ei todellakaan ole mahdotonta olla rikas. Rikkaus on myös monella tavalla tulkittavissa. Joskus ajattelin, että keskipalkka kuukaudessa on minulle aivan riittävä ja sillä pärjään mainiosti. Varmasti pärjääkin, mutta miksi ihmeessä en voisi haaveilla taloudellisesti riippumattomasta elämästä ja suuremmista tuloista? Olen ymmärtänyt, että mitä paremmin menestyn itse taloudellisesti sen enemmän pystyn antamaan muille. Tämä ajatusmaailma on motivoinut ja kannustanut minua eteenpäin raha-asioiden kanssa ja tavoitteeni onkin oppia mahdollisimman paljon lisää säästämisestä ja sijoittamisesta. Minun tavoitteeni olla rikas tarkoittaa käytännössä sitä, että minulla on varaa maksaa hyvää palkkaa mahdollisimman monelle muulle.

Säästäminen on siis hyvin pitkälle tunteiden ohjausta. Ainakin minulle. Monelle on varmasti ihan itsestään selvää, että onhan se säästäminen järkevä juttu, eikä vain pankkivirkailijoiden pakollinen maininta, mutta varmasti yhtä paljon löytyy meitä, joilla ottaa aikansa, ennen kuin omaksuu säästämisen oikeasti ajattelutavaksi, joka on osana arkea. Eikä turhaan sanota, että kannattaa aloittaa säästämään aikaisin. Jos voisin antaa 15 vuotiaalle itselleni elämänohjeen, niin yksi näistä ohjeista olisi, että aloita säästäminen heti.