Aika täällä Turussa on taas mennyt yhdessä hujauksessa. Tänään olin neuvolassa ja voi, että miten hyvällä mielellä lähdin sieltä pois. Ensinnäkin sijaisena ollut neuvolan terveydenhoitaja oli niin ihana, että teki mieli halata häntä poislähtiessä. Hassua miten pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Tämän päivän käynnin jälkeen oli taas paljon huojentuneempi ja turvallisempi olo siitä, että kaikki on hyvin.
Tosin naureskelin itsekseni miten hölmöltä olo tuntui, kun menin neuvolaan ja kummastelin vessassa olevaa pissanäytteen ohjetta:’D Voin kertoa, että meikäläisen kärsivällisyys ei ihan meinannut riittää pitkään ohjelappuun. Vieressä vielä valittavana monta erilaista purkkia näytetikkuja niin avot! Olenko tosiaan näin törppö, etten yhtä saakelin testiä saa otettua ja tulkittua? Tuli sellainen “antaa olla, ihan sama” momentti. Ensimmäisenä vastaanotolla sanoin terkkarille, että taisi mennä ihan metsään nuo näytteet.. Heh, välillä tuntuu, että on ihan yksinkertaisissakin asioissa ihan ulapalla, kun ei ole mitään käryä miten hommat missäkin oikein toimii.
Meinasin muuten soittaa sieltä vessasta kälylleni, joka tietää näistä hommista kaiken. :D Hän nimittäin odottaa jo neljättä lasta ja laskettuaika on kesäkuussa. Hänestä on ollut kyllä niin iso henkinen apu. Ihanaa, kun on joku keneltä kysyä niitä ihan kaikkein hulluimmiltakin tuntuvia asioita. Myös Xenistä on ollut korvaamaton tuki, kun meillä on vielä laskettuaika lähes samaan aikaan ja hänelle hommat on myös tuttuja ensimmäisestä raskaudesta. <3
(adlinks/kaupalliset linkit*)
Pants, Junkyard HERE* (maailman pehmeimmät ja mukavimmat collarit!!♥)
Top, Calvin Klein HERE*
Oli ihana tunne kuulla ultran jälkeen ensimmäistä kertaa taas maha-asukin sydänäänet. En ole vieläkään tuntenut liikkeitä, joten välillä sitä miettii ja murehtii, että onko kaikki hyvin. Tuli muuten siitäkin neuvolassa puhetta, että etuseinässä sijaitsevan istukan takia noita liikkeitä ei todenäköisesti tunnu vielä selkeästi. Pitää siis kärsivällisesti malttaa vielä hetki liikeiden voimistumista.
Neuvolan jälkeen treffasin vielä rakasta ystävää ja shoppailin Eetulle Suomituliaisia (Ruohonjuuri on yleensä the paikka tuliaisille). Tämä oli siis kaikin puolin kunnon energiapäivä, josta sain hurjasti energiaa eteenpäin.
Nyt toivottelen teille ihanaa viikonloppua ja kuullaan taas pian!:)
6 Comments
Emilia
24.2.2017 at 19:15Moikka,
Itellä on myös istukka etuseinässä ja taisin alkaa tuntemaan liikkeitä kunnolla vasta rakenneultran jälkeen. Olisko viikkoja ollut silloin lähemmäs 21 tai 22. Sitä ennen ennen ollut varma olivatko tuntemukset liikkeitä vai mitä. Alussa liikkeet tuntui siltä kun suolisto toimisi todella hyvin ja saattaisi olla kiire vessaan, mutta sitten “mulahduksen” jälkeen ei tulekaan tarvetta juosta vessaan. Tiedän myös ton tunteen, kuinka huojentavaa oli kuulla sydänäänet kun muuten tuntui hyvin epätodelliselta että mahassa on joku. Ehdin jo hetken murehtia, kun kaikki tutut kertoivat kokeneensa liikkeet jo aiemmilla viikoilla kuin minä. Parasta oli kun viikolla 24 liikkeet tuntui vahvasti jo mahan läpi ja puoliso pystyi tuntemaan ne myös ❤
Mona
25.2.2017 at 06:54Kiitos Emilia kommentista <3 :)
Ja vaikka odotan, että itse tunnen liikkeet niin tuota odotan kyllä vieläkin enemmän, että myös Eetu pääsee osaksi tuntemalla vauvan potkut!!!
Vitsit niin jänniä aikoja<3 :)
Tiina/ Fitfatmama
25.2.2017 at 09:49Perässä tullaan,täällä vajaa rv14 :). Hankittiin kotiin dopleri jolla aina välillä kuunnellaan ,suosittelen jos haluaa jympsyttelyä kuunnella ihan kotosalla :)
Mona
25.2.2017 at 18:20Onnea mielettömästi Tiina <3 <3 <3 :) Niin ihanaa <3 :)
Tuota kotidobbleria olen miettinyt, mutta pohtinut sitä, että mahtaisinkohan alkaa vaan stressata senkin kanssa liikaa, jos joskus ei vaikka kuulekaan ääniä yms... :D
Lila
25.2.2017 at 12:26Hei, olen vähän samassa tilanteessa eli raskaana ulkomailla ja aikeissa muuttaa Suomeen ennen synnytystä. Miten olet päässyt neuvolan piiriin vielä ulkomailla asuessasi? Luulin, että mun täytyy ensin muuttaa ja pääsen vasta sitten neuvolaan Suomessa kun olen taas Suomen sosiaaliturvan piirissä.
Mona
25.2.2017 at 18:24Onnea paljon Lila <3 :) Minä olen koko ajan ollut normaalisti Suomessa kirjoilla, joten sen puolesta ei ole ollut mitään ongelmaa. Minulla on vain erillinen hakemus tehtynä siitä, että vietän paljon aikaa/teen töitä myös muualla, kuin Suomessa (A1 todistus). Suosittelen soittamaan suoraan Kelaan tai eläketurvakeskukseen. Itse olen saanut jälkimmäisestä ihan ääreis hyvää palvelua :)