Raskausviikko 35

Kaikki ovat toitottaneet minulle heti alkuraskaudesta lähtien, että nauti nyt tästä ajasta, kun se tulee menemään niin nopeasti. Voin nyt yhtyä tähän kuoroon. Miten ihmeessä 35 viikkoa on voinut mennä niin silmänräpäyksessä?! Koko raskausaika on ollut ihan huikeaa hyvine ja huonoine hetkineen.

Olen moneen kertaan miettinyt, että onneksi meillä on tämä 9 kuukautta aikaa ennen vauvan syntymää. Tämä aika on kasvattanut itsessään ihan hurjasti ja valmistanut tuleviin muutoksiin. Koko ajan on enemmän ja enemmän sellainen olo, että on valmis pienokaisen tuloon. Odotan niin kovin, että saan vauvan syliin ja voin rakastaa pikkuisen ihan pakahduksiin. Uskomatonta miten syvän yhteyden kokee saaneensa vauvaan jo nyt vaikkei pikkuista ole vielä nähnytkään. Emme missään vaiheessa edes käyneet 4D ultrassa, joten rakenneultra on viimeisin kuva, jossa tuo pikku mötikkä on vilahtanut. Nyt alkaa olla malttamaton olo saada nyytti omaan syliin halattavaksi ja pussailtavaksi.

Laitoimme viikonloppuna pystyyn arvaukset perheen ja ystävien kanssa vauvan syntymäpäivästä ja ajasta. Arvailuja on nyt tullut 12.7 lähtien 29.7 asti. Niin jännittävää milloin tämä minimies päättää tulla :)

Maanantaina oli vuorossa neuvolalääkärin toinen käynti raskauden aikana. Siinä käytiin läpi yleisesti vointia ja tarkistettiin miten päin vauva on. Pikkuinen on ollut jo tovin pää alaspäin ja on myös laskeutunut todella alas. Sen kyllä huomaa kävellessä.

Liikkeet tuntuu edelleen ympäri vatsaa, mutta ylhäällä kaikkein vahvimmin. Viimeisten parin viikon aikana potkut ovat muuttuneet enemmän isoiksi muljahteluiksi. Tila alkaa vatsassa olla vähissä ja yksiö käydä pieneksi vauvalle. Tämä aiheuttaa välillä muikeita tuntemuksia, kun koko vatsa saa sellaista kyytiä, että huh hei. Kädet tyypillä huitoo tuolla jossain alhaalla pään lähellä ja nuo käden liikkeet saa välillä mielenkiintoisia efektejä tällä mamalla aikaiseksi. Erityisesti, jos mätkiminen pääsee yllättämään, kun olen kävelemässä johonkin. Siinä on pakko pysähtyä ja haukata hetki happea ennen kuin pääsen taas jatkamaan ankkakävelyä.

Tunteiden osalta mennään edelleen samaa rataa, eli erittäin herkästi. :D Itku saattaa tulla varoittamatta ja mitä oudoimmissa tilanteissa. Mahtaakohan enää koskaan tulla aikaa, kun en ole näin tunnelatautuneessa tilassa jatkuvasti…?? :D

Bussissa ja autossa istuminen on ollut raskauden puolivälistä asti epämukavaa, mutta nyt loppuraskaudesta vieläkin tuskallisempaa. Ylipäänsä pitkään samassa asennossa istuminen alkaa tuntua pahalta ja välillä tuntuu, että häntäluu on ihan tulessa. Jalkoja on pakko heilutella paljon ja asentoa vaihtaa usein. Bussissa ja autossa tuo asennon vaihtaminen on sen verran hankalaa, että muutaman tunnin matkan jälkeen olo on kuin hakatulla.

Painoa on kertynyt ja sen kyllä huomaa olossa. Sen suurempaa stressiä en ole kiloista ottanut, mutta kyllä myönnän odottavani sitä, että saan oman kropan ja sen tavallisen “kevyen” ja energisen olon takaisin. Raskauden jälkeen sitä osaa varmasti olla ihan eri tavalla armollinen omaa kehoa kohtaan ja arvostaa sitä entistäkin enemmän. Jännä nähdä miten rapakunnosta saa aloittaa treenit synnytyksestä palautumisen jälkeen.

Periaatteessa siis kaikki on mitä parhaimmin ilman näitä kaikkia hyvin tavanomaisia raskausoireita ja remppoja. :D Olen todella kiitollinen siitä, että raskaus on sujunut mutkattomasti ja olen päässyt tosi vähillä kolotuksilla. Kaikki vaivat ovat olleet siedettäviä ja suhteellisen helppoja. Väsymys välillä on tuntunut ylitsepääsemättömältä, mutta toisaalta olen koko ajan pyrkinyt ottamaan ilon irti siitä, että ensimmäisen raskauden kohdalla on mahdollista ottaa rauhallisemmin ja nukkua myös niitä päikkäreitä ilman, että tulee olla vahtimassa ja juoksemassa toisten perässä.

Mitenkäs siellä muut odottavat äidit jakselee??  Tai onko joku teistä jo saanut hiljattain oman pienokaisen maailmaan?<3 <3 :)

Viikko: 35

Painonnousu: n. + 16kg

Muuta: Selän kolotus, lievää närästystä, turvotusta iltaisin jaloissa, (posketon) väsymys, välillä kivuliaat vauvan liikkeet, öisin krampit pohkeissa mikäli unohdan laittaa magnesium suihketta, lievää pahaa oloa aamupäivisin, nopea hengästyminen, pitkään istuminen alkaa olla tukalaa.

Aikaisemmat päivitykset raskausviikoista löytyy alta:

Raskausviikko 30 + raskausdiabetes diagnoosi