Nyt on aika jakaa muutama ajatus blogista ja sen sisällöstä. Tarkemmin ottaen siitä miten tämä rakas työ on alkanut äitiyden myötä myös osittain stressaamaan enemmän.
Ellin palaute sai tarttumaan näppikseen ja pohtimaan blogia ja sen sisältöä tarkemmin. (Kirjoitan tätä postausta jokelteleva Salama jalkojen päällä, pahoittelut siis typoista.)
”Oletko huomannut, että nykyään kaikki postauksesi jotka eivät käsittele Salamaa ovat mainos/yhteistyöpostauksia? Eli tämä on vähän kun vauvablogi vaate-, kauneus- yms. mainosten kera. Olen tykännyt hurjan paljon blogistasi, mutta varmaan nyt on aika etsiä muuta luettavaa, kun et enää kirjoita mitään syvällisempää tai arjen juttuja, ellei se sitten liity Salamaan tai äitinä olemiseen. Salama on toki aivan hurmaavan oloinen pikkumies, mutta näin lapsettoman näkökulmasta kaipaisin muutakin.”
Yhteistyöpostauksia on ollut blogin alusta asti paljon, koska teen tätä päätyökseni ja yhteistyöt ovat iso osa omaa elinkeinoani. On siis varmaan sanomattakin selvää, että niitä on ja tulee aina olemaan runsaasti. Pitkään blogiani seuranneet kuitenkin tietänevät, että yhteistyöt on tarkoin valittuja. Teen yhteistöitä brändien kanssa, joihin itse uskon ja joista pidän. Olenkin hurjan kiitollinen siitä, että olen saanut lukijoiden lisäksi yhteistöidenkin kautta tutustua mahtaviin tyyppeihin brändien takana. Yhteistyöt myös mahdollistaa sen, että voin järjestää lukijoille kivoja arvontoja ja alekoodeja.
Mutta sitten se, että blogi on kääntynyt viimeisen vuoden aikana todella vahvasti äitiyteen ja lapsiin, niin sitä olen nyt pohtinut itsekin paljon. Nämä aiheet ovat olleet täällä blogissa vasta murto-osan siitä miten kauan koko blogi on ollut olemassa. Tämä blogi on kuitenkin hyvin sidonnainen omaan elämääni. Milloin on ollut enemmän reissuja vaihto-opiskelusta johtuen ja milloin ollaan sisustettu, kun ollaan muutettu uuteen kotiin. Nyt sitten arkea värittää kaikkein eniten tuo pieni kultakimpale, jonka kanssa olen 24/7. Vaikka ajatuksissa on paljon muutakin, niin suurimmaksi osaksi kaikki arjen jutut sivuaa jotenkin nyt Salamaa.
Silti haluaisin itsekin löytää hyvän tasapainon tänne blogiin niin, ettei ihan kaikki jutut olisi pelkkää äitiyttä ja vauvaa. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty. :D
Aikaa pidempien postauksien kirjoittamiselle on tällä hetkellä todella rajoitetusti. Olen melkein koko ajan kahdestaan Salaman kanssa, jolloin kirjoittaminen on super hankalaa ja viikonloppuisin puolestaan haluan viettää edes vähän vapaata ja olla enemmän perheen kanssa. Olenkin oppinut vetämään tosi paljon paremmin rajaa vapaa-ajan ja työn välille. On kuitenkin hyvä muistaa, että blogi ja some ovat minulle 100%:sti työtä. Vaikka tekisin tätä joka tapauksessa, niin selvää on, että kun blogia tekee työkseen on siinä aivan erilainen paine ja stressi taustalla. Blogin ja somen ollessa työtä ne ovat velvollisuus ei harrastus. Velvollisuuskin voi olla hauskaa ja intohimo, mutta se on silti eri asia, kuin pelkkä huvinvuoksi tekeminen. Mikäli tämä olisi harrastus ei bloggaamiseen olisi niin paljon aikaa ja näin ollen sisältöä tulisi paljon harvemmin.
Äitiyden ja yrittäjyyden yhdistäminen ei todellakaan ole ollut niin helppoa mitä kuvittelin. Olenkin nyt pohtinut pitäisikö jättää jotain pois ja jatkaa keskittyen vähän vähempään kerrallaan. Blogin kirjoittaminen on tällä hetkellä kaikkein haastavinta, koska postauksiin kuluu konkreettisesti aina eniten aikaa, kun taas Instagramin päivittäminen puolestaan on huomattavasti nopeampaa. Pitäisikö siis hetkeksi jättää blogi kokonaan ja keskittyä instagramiin tai vaihtoehtoisesti pelkkään Youtubeen?
Näitä olen nyt pyöritellyt mielessä, mutta toistaiseksi en ole keksinyt ratkaisua. Nämä kaikki ovat kuitenkin niin tärkeästi kytköksissä toisiinsa, että jonkun pois jättäminen tuntuu vaikealta.
Täytyy kuitenkin todeta, että hatunnosto kaikille, jotka pyörittävät yritystä/käyvät töissä ja ovat vielä monen lapsen vanhempia… Vaatii aika paljon organisointia ja ihan fyysistäkin jaksamista jo pelkästään yhden kanssa:D Ehkä tämä tästä alkaa pikkuhiljaa sutviintua ja itselleen löytyy ne parhaimmat tavat toimia.
En haluaisi valittaa ja urputtaa jaksamista, koska kaikki tämä on täysin omia valintojani. Itse olen päättänyt tehdä töitä ja olla pitämättä äitiyslomaa. Itse olen päättänyt ryhtyä yrittäjäksi. Kukaan muu ei ole näitä valintoja puolestani tehnyt. Mutta nyt kotona vauvan kanssa on välillä tosi vaikeaa löytää balanssia. Sähköposti pursuaa ihan täpötäynnä, kuvat on muokkaamatta, tekstit kirjoittamatta, aikataulut myöhästyy ja laskutukset pitäisi saada pyörimään. Oman fyysisen jaksamisen ollessa välillä todella rajallista olen alkanut stressaamaan joitakin ennen niin ihania ja tärkeitä asioita aivan eri tavalla.
Tämä on itselleni taas hyvä paikka kasvaa ja löytää stressaavan aiheen ympärille tasapainoa. En todellakaan halua, että bloggaamisesta tulee pakkoa. Edelleenkin toivon, että voin jatkaa tätä työtä intohimolla ja rakkaudella. Sen lisäksi haluan, että blogi ja some tulee aina olemaan paikkoja, jossa voin jakaa nimenomaan hyvää fiilistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja miettiä omia prioriteettejä tarkemmin.
Kommenttiboksi on tuttuun tapaan avoinna kaikille. Risuja ja ruusuja saa laittaa tulemaan. Kuulen mielelläni ajatuksia siitä miten äitiys ja vauva on teidän mielestä muuttanut blogia ja mihin suuntaan te toivoisitte juttujen täällä menevän.
Pictures, Johanna Turpeinen /edited by me
67 Comments
Katariina Kuronen
9.12.2017 at 13:14Se on täysin luonnollista ja ymmärrettävää, että kun vauva on nyt niin iso osa koko ajan (24/7) sun elämää, niin se näkyy myös sun blogi- ja somesisällössä. Mietin kuitenkin sitä jo ihan sun työnkin kannalta, että jaksaako seuraajat pysyä mukana jos kaikki on vaan vauva-arkea ja yhteistöitä? Toki nekin on älyttömän kivoja ja äitiyden haasteista kirjoittaminen tuo monille varmasti vertaistukea ja hyviä vinkkejä, mutta jos toiveen saa esittää niin olisi kiva jos sisältö olisi vähän monipuolisempaa. <3
Mona
9.12.2017 at 20:46Vauva-aiheiset postaukset tuntuu tilastollisesti olevan niitä eniten luettuja, mutta tosiaan varmaan tullut paljon joukkoon uusia lukijoita, joka vaikuttaa tuohon. Monipuolisuuteen pitää jatkossa muistaa kiinnittää enemmän huomiota.
Kiitos , kun jätit kommenttia <3
Sanja
9.12.2017 at 13:27Mä taas olen aloittanut lukemaan sun blogia vasta sen jälkeen kun olet tullut äidiksi, enkä varmaan muuten olisi aktiivilukijaksi päätynytkään. Mielestäni on luonnollista, että blogin sisältö ja aihepiirit muuttuvat elämäntilanteiden mukaan, ja varmasti kaikki muutokset vaikuttavat lukijakuntaan. Uskoisin, eträ uusiakin lukijoita on vauva-arjen myötä sinun blogillesi kertynyt!
Mona
9.12.2017 at 20:49Kiitos Sanja kun jätit kommenttia <3 Ja näinhän se on, että luonnollistahan se on ja ihan ok. Ehkä tää keskitie tässä aiheiden kanssa löytyy vähitellen.. Vielä tuntuu, etten saa ainuttakaan asiaa mielestä ulos niin ettei siihen ainakin jotenkuten liittyisi minimies :D
Ellla
9.12.2017 at 13:53Minusta usea bloggaajakollegasi on tehnyt fiksusti, kun on perustanut erillisen vauvablogin vauvan saatuaan. Näin vanhat lukijat pysyvät blogin mukana, ja lisäksi kiinnostuneet voivat lukea vauvajuttuja vauvablogista. Se on selvää, että vauvan kanssa aika on kortilla ja siksi sinun blogisi on muuttunut nyt lähinnä vauvablogiksi.
Ehkä tauko voisi olla hyvä? Vauva-aika on kuitenkin ainutlaatuista! Jos aika ei riitä kaikkeen, se on ymmärrettävää, että blogipostauksia on vähemmän. Tsemppiä valintoihin ja vauva-arkeen!
Mona
9.12.2017 at 20:51Kiitos Ella kommentista <3 Postauksia on tosiaan nyt selvästi harvemmin, mutta toki sitä voisi varmasti laskea omaakin kynnystä postata. Helposti nykyään miettii, että jokin juttu ei ole postauksen väärti tms. Pieni loma tekisi kyllä varmasti tosi hyvää ihan pelkästään omalle inspiraatiolle.. Ehkäpä heti vuoden alkuun saisi pienen tauon järkättyä.
Anna
9.12.2017 at 13:58Hei, voitko vinkata että mistä nuo ihanat pipot on ostettu? :)
Mona
9.12.2017 at 14:05Ne on täältä:
https://www.instagram.com/mi_loves_/
<3
Nimetön
9.12.2017 at 14:39Mua joskus itseä hävettää, kun joku kysyy mitä mulle kuuluu. Haluaisin vastata jotain kivaa omasta elämästä, mutta kun tällä hetkellä mulle ei vain kuulu juuri muuta kuin vauvaa :D toki jotain tulee puuhattua, mutta väsymyksen takia niitä pikkujuttuja ei siinä jutellessa muista… Sen sijaan muistan tasantarkkaan korvikkeiden litrahinnat eri kaupoissa ja että tutit pitää muistaa kotona keittää :’D vannoin ennen vauvaa ettei mustaa tuu mammaa joka puhuu vain vauvoista, mutta tätä tää arki mulla vaan on, enkä halua tuntea syyllisyyttä. Puolen vuoden tai vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen, ja työuraa ehtii hyvin sitten jatkaa. Ja omia harrastuksia sun muita menoja on sitten varmasti helpompi järjestää, kun pojan uskaltaa jättää vähän vanhempana helpommin hoitoon.
Joten mua ei ainakaan haittaa vauvapainotteisuus tai arkisemmat postaukset. Kotipostaukset, my day, meikkivinkit, hiusten hoito.. Kaikki käy! Ja ei todellakaan tarvii ottaa paineita, sähän oot ihan upea ja aikaansaava äiti, itse en ehdi usein edes syödä ollessani vauvan kanssa, kahvikupin voimalla monet päivät on menty :D
Olette ihania <3
Mona
9.12.2017 at 20:56Niin tutun kuuloista :D Välillä oikein pusertaa mieltä, että nyt perkule keksit jotain muuta mitä kuuluu kuin vauvaa :D Vaikka ihanaa se vauvakuuluminen itselle onkin, mutta saattaa äkkiä kuulostaa muille aika samalta, kuin viime kerralla.. Mutta toisaalta kyllähän kaikki sen ymmärtää ja toisaalta kaikki läheiset aina haluaa kuullakin minin kuulumiset ja mielelläänhän niitä sitten kertoo <3
Ja kiitos ihanista sanoistasi <3 <3 Ihana olet <3
Krista
9.12.2017 at 15:21Hei, minun mielestäni on hassua että (ex-)lukijat tulevat purkautumaan bloggaajille, kun blogin sisältö usein vanhemmuuden myötä muuttuu. Se muuttuminen on ihan luonnollista! Eikä bloggaajien tarvitsisi mielestäni kantaa siitä huonoa omaatuntoa, sillä elämä muuttuu, ja siinä ohessa usein luonnollisesti blogikin. Lukijatkin voivat vaihtua, mutta lähteneiden tilalle tulee varmasti uusia. Sekin on elämää, eikä bloggaajan kannata sitäkään turhaan surra.
Jotkut bloggaajat päätyvät myös kahden blogin pitämiseen, kai mahdollisimman monen lukijan toivossa? Ettei kukaan pahoita mieltään ja mahdollisimman moni olisi tyytyväinen? Linjansa sekin, mutta minä suosittelen, että pidät yhden blogin, jonka pidät oman näköisenäsi (äitiyksineen, lapsineen), vaikka se muutaman lukijan “karkoittaisi”, sillä uusia tulee varmasti.
Mukavaa joulun odotusta!
Taija
10.12.2017 at 13:28Toi kahden blogin pitäminen on minusta vähän erikoista.. jos aika on tiukilla niin eikö se vain lisää sitä kiirettä? Lisäksi eräänkin bloggaajan se ei-vauvapuolen blogi vaikuttaa hieman teennäiseltä.. asukuvia yms joita on vaikea kuvitella kotona päivät viettävän äidin käyttävän. Tarkoitan tällä siis sitä, että en ymmärrä miksi pitää “väkisin” pitää yllä ei-vauva-aiheista blogia jos blogin aihealue on kuitenkin lifestyle ja bloggaajan elämä on nimenomaan sitä pienlapsiarkea? Eikö ole ihan luonnollista että blogin sisällöt muuttuu kun bloggaajan arkikin muuttuu niin merkittävästi? Ja silloin luulisi että täysin eri elämäntilanteessa olevat seuraajat joko lukevat mielenkiinnosta erilaisesta elämäntilanteesta tai löytävät tuhansien blogien joukosta oman elämäntilanteen mukaista sisältöä tuottavia blogeja sen sijaan että alkavat valittaa toisen muuttuneesta elämäntilanteesta. Ja samalla toisaalta taas blogi saa paljon uusia lukijoita joita tämä uusi sisältö kiinnostaa.. Pointtina siis että jatka vain samalla linjalla kirjoittaen siitä mitä on mielen päällä, niin blogi varmasti löytää sen luontevimman suuntansa! :)
Mona
10.12.2017 at 21:38Olen vähän samoilla linjoilla. Tosin kaikki hatunnosto niille, jotka pystyvät useampaa blogia pitää. Itse en varmaan siihen jaksaisi lähteä, ellei sitten toinen blogi olisi selkeästi kaupallinen, jolloin se olisi työnteon kannalta järkevää ja menisi työajasta sen päivittäminen myös. Mutta tähän hetkeen ei kyllä oma jaksaminen riittäisi millään päivittämään kahta blogia.
Kiitos paljon ihana kommentistasi ja kannustuksesta <3 <3
Mona
10.12.2017 at 21:35Kiitos Krista <3
Näinhän se on, että ihan luonnollista nämä muutokset :) Kiitos paljon kun jätit kommenttia ja ihanaa joulun odotusta myös sulle <3
Yksi äiti täälläkin
9.12.2017 at 15:43Työn ja perheen ajan tasapainon kanssa kamppaillaan täälläkin.Oma kokemukseni on,että.niin kauan kuin on vauva/lapsi kotona,se on todella haastavaa,joten on varmaan sun oman jaksamisen kannalta tosi hyvä hetki pysähtyä sitä pohtimaan.Haluaisin kuitenkin tsempata sanomalla,että ne (harvat) blogit,joita seuraan,ovat kokeneet samanlaisia (väliaikaisia) muutoksia sen myötä,kun blogin kirjoittajasta on tullut äiti.Ei mun mielestä ole huono asia,että on myös vauva-aiheita,ja kyllä täältä muutakin luettavaa on löytänyt.Kauneus- ja muotijutut ovat olleet musta ihan yhtä laadukkaita kuin ennen.Jos päivääsi sisältyy esim.ruokajuttuja (muuta kuin vauvan ;)),joista voisi kirjoittaa,niin eiköhän siinä lifestyle määritelmä jo täyty!Tsemppiä työpaineidenKIN keskelle!
Mona
11.12.2017 at 09:54Ihana sinä <3 Kiitos paljon kommentista. Ja totta, ruokajuttuja pitää taas laittaa tulille, tuleehan sitä itsekin syötyä vaikka vauvan syömisten kanssa aikaa paljon meneekin :D
Ihanaa joulunodotusta <3
Riikks
9.12.2017 at 15:46Mäkään, kuten moni muukin on kommentoinut, en olisi päätynyt blogisi lukijaksi ellei itselläni olisi samanikäistä vauvaa. Kiinnostuneena seuraan vauva-arkea joka on ihanan avointa, verrattuna moneen muuhun vauvablogiin. Omat vauva-aivot ei riittäisi tekstityöhön, joten iso hatunnosto sulle ja tsempit jaksamiseen! Voisitko palkata lastenhoitajan muutamaksi tunniksi parina päivänä viikossa, jolloin saisit tehtyä töitä rauhassa? MLL:lta saa ainakin hyviä luotettavia hoitajia!
Mona
11.12.2017 at 09:55Kiitos paljon kommentista <3 Hei tuota MLL olen nyt tosissaan harkinnut ja testataan miten homma toimii pikimiten!! :) Jo muutama tunti päivässä pari kertaa viikossa olisi tosi helpottava juttu! :) Kiitos kun säkin muistutit tuosta <3
Noora
9.12.2017 at 15:57Ensinnäkin, olet super Nainen: hoidat vauvaa ja teet töitä yrittäjänä!! Blogi kertoo elämästäsi, joten tottakai kirjoitat paljon vauva-arjesta tällä hetkellä. Minä löysin blogisi kun olit raskaana, niinkuin itsekin olin. Luulen, että täällä on monia uusia äitejä jotka lukevat tosi mielellään vauvajuttuja. Jotkut ehkä hetkellisesti siirtyvät seuraamaan muita juttuja, mutta se on ihan ok. Ja mitä taukoon tulee: blogisi on super hyvä, mutta ajattele ensin itseäsi : jos tarvitset breikin, pidä se! Ihanaa viikonloppua!! Ja haleja myös Salamalle!
Mona
11.12.2017 at 09:57Kiitos ihana Noora kommentista <3 <3 Laitoin nyt kalenteriin täysin tyhjän viikon niin, että en tee yhtään mitään muuta kuin pussailen Salamaa :D Tekee ehkä ihan hyvää irtautua hetkeksi ja sitten taas varmasti uudella energialla ja ajatuksilla eteenpäin :) Tammikuun eka viikko siis ollaan out of office moodilla! :D
Haleja sulle myös ja pikkuiselle <3 <3
Jenni S. | big mamas home
9.12.2017 at 16:12On tosi ymmärrettävää, että blogi muuttuu ja balanssin löytyminen ottaa aikaansa, mutta hei, lupaan sen löytyvän sieltä. Se vaatii ehkä pientä pohdintaa ja uudelleen suunnittelua, mutta kyllä se siitä. Vauvavuosi on sellaista tosi intensiivistä äitiyttä, kun on koko ajan kiinni vauvassa, joten kun aika kuluu, alkaa sitä muutakin sisältöä elämään löytyä.
Minusta tuli vakilukija sun äitiyden myötä. Jutut on todella kivoja ja hyvin kirjoitettuja, mutta oothan sä muutakin kuin äiti. Tästäkin syystä uskonkin sen balanssin löytyvän. <3
Mona
11.12.2017 at 10:03Kiitos ihana Jenni kommentista <3 Ja hei tsemppiä blogihommiin, ihan mahtavaa, että sulla on selvät haaveet ja tavoitteet! Tulet varmasti ne kaikki saavuttamaan <3 :) Sulla on kaunis blogi <3
Sini K
9.12.2017 at 17:40Myös minä olen ruvennut vasta nyt äitiyden (sekä sinun että omani) myötä seuraamaan sekä blogiasi että instagramiasi säännöllisesti. Varmaan käy niin, että elämänmuutoksesi myötä osa lukijoista häviää, mutta toisaalta tulee myös uusia.
Mona
11.12.2017 at 10:04Kiitos Sini kommentista ja ihanaa, että olet löytänyt tänne <3 :)
Eve
9.12.2017 at 17:42Itse tykkään lukea monipuolisesti monenlaisia juttuja ja kuvat ovat kivoja piristeitä. Kauneuteen, muotiin ja sisustamiseen liittyvät jutut kiinostavat kuitenkin itseäni eniten. Itse olen kokenut kaksi kertaa vauva-arjen, lapsilla ikäeroa kaksi vuotta. Vauva-ajan arki on tietyllä tavalla hektistä ja äiti on luonnollisesti hyvin sidoksissa vauvan tarpeisiin. Itse en olisi kuuna päivänä löytänyt aikaa blogille joten olet pärjännyt sen suhteen mielestäni hyvin. Haluan kuitenkin muistuttaa että ei ole odotettavissa mitään rajapyykkiä lapsen iässä että elämä oleellisesti helpottuisi. Lapset toki kasvaa mutta siinä rinnalla myös heidän tarpeensa muuttuvat. Mahdollinen perheenlisäys tuo myös aikanaan uudet haasteet arjen pyörittämisen. Kaksi lasta ei mene siinä missä yksi vaikka kuka niin vakuuttelisi Omat lapseni ovat jo 7 -ja 5 vuotiaat ja omaa-aikaa ei pahemmin vieläkään ole. Töissä täytyy käydä, lapset – ja koti kunnialla hoitaa, lasten harrastukset yms… muut menot järjestää…. Omat ja miehen työt sovittaa…. Sama homma on tietysti monilla muillakin, perusjuttuja elämässä. Itse kuitenkin koen tärkeäksi olla läsnä lapsilleni, lapsuusvuodet menevät niin nopeasti. Omille jutuille löytyy aikaa paremmin taas joskus…. ajankäyttö on tasapainoilua varmasti koko elämän. Pointtini siis on että älä tuudittaudu ajatukseen että asiat kauheasti muuttuvat vauvavuoden jälkeen. Mieti valintojasi pidemmällä tähtäimellä. Olet äiti nyt, olet äiti myös tulevat vuodet… Voisitko vaikka päättää että päivität blogia kiireisimmän ajan esim. 3 kertaa viikossa, vaikka ma, ke ja pe? Lukijasi varmasti ymmärtävät ja et itse ota liikaa tressiä asiasta. Jokainen viikon päivitys sisältäisi jutun eri aihealueista, fiiliksesi mukaan. Lukijat tietäisivät valmiiksi minä päivänä uutta sisältöä on luettavissa Salama ja Eetu ovat varmasti tärkeintä elämässäsi ja niin sen kuuluukin olla. Kaikkia lukijoita ei valitettavasti voi miellyttää mutta varmasti monia lukijoita kiinnostaa myös jutut arjestasi. Tarkoituksena on kannustaa sinua miettimään asiaa pidemmällä tähtäimellä. Kiitos kivasta blogista ja shemppiä jatkoon
Mona
11.12.2017 at 10:33Kiitos paljon Eve ajatuksista ja vielä konkreettisten vinkkienkin jakamisesta <3 Ja ihan totta, että tilanteen mukaan vähän vaikka juuri noita postauksia vähentäen. Ja niin täysin totta, että mitenkään ei voi kaikkia miellyttää, eikä onneksi tarvitsekaan. Toivottavasti tästä löytyy hiljalleen tasapaino juttujen suhteen:)
Ihanaa joulunodotusta <3
María
9.12.2017 at 18:29On täysin ymmärrettävää, että blogi muuttuu kirjoittajansa mukana! On myös todella ihailtavaa miten olet tähän mennessä jaksanut tykittää niin blogissa kuin muuallakin somessa, sen äitiyden lisäksi! Jos kaipaat kuitenkin lisää lepoa tai aikaa muille asioille niin varmaan harvemminkin julkaiseminenkin toimisi, enkä usko, että siinä kadottaisit lukijoitasi :)
Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa ovat ne rankimmat, alle 6-kuinen ei ole vielä välttämättä oppinut samaan rytmiin vanhempiensa kanssa, joten antaisin itselleni armon aikaa VÄHINTÄÄN sen verran töitten suhteen! Sitten ensimmäisen vauvavuoden täyttyessä huomaat, että kaikki helpottaa niin kummasti kun lapsi syö samaa ruokaa kuin tekin ja viihtyy hetkisen yksikseenkin leikkien! Ja kuten joku yllä jo aiemmin kommentoi, silloin on helpompi jo jättää lapsi hoitajalle siksi aikaa kun sinä hoidat esim. juoksevia asioita!
Itselläni ei ole kokemusta bloggaamisesta kuin harrastuksena, mutta opintojen ja töiden lisäksi vielä lapsen ja parisuhteen handlaaminen on taitolaji, vaikka itse sanonkin! Siinä kun sitten yrittää vielä liikkua ja nähdä ystäviä on se melkoista sumplimista, mutta lupaan, että valoa on tunnelin päässä jo muutamien kuukausien päästä ;) <3 …Kunnes tulee toinen lapsi tai lemmikki… :D
Voimia!
http://www.thebeautybeneath.com
Mona
11.12.2017 at 10:37Hahah ihana tuo sun kommentin loppu :DD Näinhän se on, tasapainottelua ja itselleen parhaimman tavan löytämistä kaikessa. Ja tosiaan onhan tässä jo nyt selvästi helpompaa mitä ihan ekoina kuukausina. Pitää muistaa välillä vähän pitää taukoa ja sitten taas uudelle energialla (ehkä) tehdä :)
Ihanaa joulunodotusta Maria <3
Kristiina Maria
9.12.2017 at 18:58Vähän tylsää kommentoida tähän postaukseen tästä asiasta, mutta kun noi pipot on kuvissa pääosassa, niin en voi muuta. Kun näin ensimmäisen kerran Instagramissa kuvan, jossa oli tämän merkin pipo, ajattelin, että annan asian vaan olla. Mutta nyt kun olet postannut niistä yli kymmenen kuvaa someen, niin on vaan pakko kommentoida. Mua siis ihmetyttää todella paljon, että ylipäätään hankit turkissomisteisia asusteita sekä itsellesi että Salamalle. Ja että vielä postaat niistä suurelle yleisöllesi useita kuvia tagien kera ja sillä tavalla promoat merkkiä, vaikket mitään varsinaista yhteistyösopimusta olisikaan tehnyt. Intagramissa moni on näköjään kysellyt pipojen perään ja tässä ylempänäkin joku kyseli jo merkkiä. Tiedostat varmaan vaikutusvaltasi bloggaajaana tuotesuositusten ja kuvien suhteen.
Olen kuvitellut, että sulle eläimet ja ekologisuus ovat tärkeitä. Noita pesukarhun turkiksesta valmistettuja tupsuja ei vaan oikeasti voi perustella millään muulla kuin ulkonäöllä. Ne eivät tuo vaatteeseen mitään käytännöllistä lisäarvoa, toisin kuin vaikka lämmin villa tai kestävä nahka. Vauvan pipon käyttöaika on myös tosi lyhyt. Oletko miettinyt tätä eettistä puolta ostaessasi pipot ja postatessasi niistä lukuisia kuvia? Haluatko todella antaa turkikselle näkyvyyttä sun somekanavissa? Olen tästä suoraan sanottuna tosi ihmeissäni, koska en olisi sulta odottanut tällaista. Mua jotenkin vähän harmittaa myös, että Salama tahtomattaan melkeinpä mainostaa tuollaista merkkiä.
Tiedät varmasti, että olen pitkäaikainen lukija, enkä tarkoita tällä mitään pahaa tai halua hyökätä sua kohtaan. Koen vaan tällaiset arvoihin perustavat asiat tosi tärkeinä. Tiedän, että sulle erityisesti koirat on tosi lähellä sydäntä, enkä mä oikein näe niissä hirveän suurta eroa pesukarhuihin verrattuna. Tässä siis pesukarhun pentuja: https://www.youtube.com/watch?v=7P4c70uiMjE
Mona
9.12.2017 at 20:34Hurjan vaikea vastata tähän sun kommenttiin mitenkään yksiselitteisesti. Todellakin eläimet ja ekologisuus ovat tärkeitä, mutta ehkä liian vähän asiaa olen kuitenkin pohtinut tässä kohdin. Itse rinnastan nämä tosiaan juuri vastaavaan kuin villa, mutta myönnän, etten edes tullut ajatelleeksi tuota lisäarvo asiaa, mistä kirjoitit ja mikä on kyllä täysin perusteltua.
Ja en tietenkään ota sun kommenttia hyökkäyksenä. Päin vastoin hyvä pohtia tätä tarkemmin sun kommentin myötä!
Kristiina Maria
9.12.2017 at 23:22Kiva että mietit! Eettinen kuluttaminen ei aina ole ihan helppoa, mutte mulle turkis on sellainen, että se on helppo ihan yksiselitteisesti sulkea pois omasta kulutuksesta. Turkiseläinten kokema julmuus on tosi hirveää, ja meidän olosuhteissa elävälle ei turkis oikeasti ole mitenkään tarpeellinen. Ja tämän merkin asusteissahan se on mukana vaan ulkonäön ja “söpöyden” vuoksi. En nyt ihan helposti löytänyt tämän merkin turkiksen alkuperää, mutta tuotteiden hinnasta päätellen niissä on käytetty jotain melko halpaa turkista. Esim. Kiinasta tulevassa turkiksessa voi hyvin olla esim. koiraa mukana ostajan sitä tietämättä. Olet tehnyt yhteistyötä suomalaisten ekologisten vaatemerkkien kanssa ja niiltä löytyy varmasti ihan yhtä söpöjä pipoja, joissa ei ole turkista! Ja kaikissa asioissa ei tietysti mitenkään voi yhtäaikaa olla valveutunut, ymmärrän sen hyvin. :) Mutta sanoisin, ettäturkiksen vältteleminen on oikeasti tosi helppoa ja miettisin ainakin tarkasti, onko se niin linjassa omien arvojen kanssa, että sitä haluaa esitellä tuhansille seuraajille.
Laura
9.12.2017 at 19:49Olen siinä kanssasi samaa mieltä,että elämä muuttuu,perhekoko kasvaa ja samalla blogi kasvaa bloggaajan mukana. Eiköhän se balanssi siitä löydy. Kuten joku jo aikaisemminkin ehdotti,olisiko erillinen vauva-blogi mahdollinen? Itse lapsettomana tykkään kyllä lukea silloin tällöin vauvoihin liittyviä postauksia,mutta eniten kuitenkin kiinnostaa muoti,sisustus,kauneus ja ruoka aiheiset postaukset,joten niin tarvittaessa osaan kyllä jättää lukematta ne vauva aiheiset jutut,jos ne eivät juuri siinä vaiheessa kiinnosta :) Ja eiköhän jokainen täysjärkinen ihminen ymmärrä,että kun on pieni vauva,ne elämän prioriteetit eivät ole blogin ympärillä enää 24/7 :)
Mona
11.12.2017 at 10:49Kiitos Laura kommentista <3 Erillinen blogi voisi olla tosi hyvä idis juuri sen vuoksi, että saisi hyvin aiheet erikseen, mutta vitsit siihen musta ei taida olla vielä yksin.
hei ja noita ruokajuttuja on kyllä nyt ollut tosi vähän - niihin koitan taas panostaa! Tuleehan sitä itsekin syötyä vaikka paljon aikaa meneekin tuon minin syömisissä :D
Emilai
9.12.2017 at 22:23Hei! Älä vaan lopeta ihanaa blogiasi oon ollut lukija jo pitkään mutta tietynlaista syvyyttä ja ihanuutta on tämä äitiys tänne tuonut! kahden pienen tytön äiti täällä itsekkin! Toivottavasti löydät balanssin ilman että fyysinen jaksamisesi kärsii! Tsemppiä
Mona
11.12.2017 at 10:52Ihana sinä <3 Kiitos paljon Emilai kommentista <3 En varmasti kokonaan tule koskaan lopettamaan :D Mutta voi olla, että hetkellisesti pidän vähän hitaampaa tahtia. Katsotaan mihin suuntaan tämä oma jaksaminen tästä lähtee. Järkevää voisi myös pitää säännöllisesti vähän pidempiä lomia. Nyt aloitan tammikuun viikon mittaisella breikillä. Josko se toisi vähän lisää energiaa ja avaisi taas ajatuksia enemmän! :)
Heidi
10.12.2017 at 00:37Moikka Mona!
Oon lukenut sun blogia usean vuoden. Löysin sen aikoinaan, kun kärsin hurjista vatsavaivoista. Mulla ei oo lapsia, joten sinänsä vauva-aiheet ei omaa elämää tällä hetkellä koske, mutta mun mielestä niitäkin on silti ollut kiva lukea. Oot aito ja osaat kirjoittaa avoimesti vaikeammistakin asioista. Ehkä just se aitous iskeekin muhun. Mun mielestä pidät ehdottomasti yhden blogin, hidastat vähän postaustahtia, että ei ala tuntua pakkopullalta ja jatkat juttuja arjestasi. Oli se sitten teidän perheen tekemisiä tai vinkkejä siitä, mistä sun hyvä fiilis ja olo koostuu tällä hetkellä (jaksat kuitenkin hymyillä AINA). Oot ihana!
Mona
11.12.2017 at 10:52Kiitos paljon Heidi kommentista <3 Itse olet ihana:) <3
Minna
10.12.2017 at 00:57On täysin normaalia, että jos elämä on 24/7 vauva-arkea niin se näkyy myös blogissa, joka käsittelee elämääsi. Täällä yksi innokas lukija, jolla ei ole mitään valittamista nykyisistä postauksista! Olen lapseton itse, mutta vauvajututkin kiinnostavat ja pohdintasi äitiiydestä :)
Mona
11.12.2017 at 10:53Kiitos ihana Minna <3 Tällaista palautetta ei voi lukea kuin valtava hymy huulilla. you made my day <3
Henni
10.12.2017 at 08:56Itse löysin blogisi myös oman raskauden kautta ja sille tielle jäin :)
Mielestäni on täysin normaalia, että sisältö muuttuu, eikä tämä minua ainakaan häiritse, päin vastoin! Pienen lapsen äitinä on ihanaa lukea Salamasta, ja kyllähän se elämä muuttuu lapsen tulon myötä ja ehkä jotkut lukijat jäävät mutta meitä uusia varmasti tulee tilalle.
Yritä olla stressaamatta ja nauti vauva-ajasta! Ihanaa joulun odotusta! <3
Mona
11.12.2017 at 10:54Ihana kuulla, että olet löytänyt tänne ja onnea sinnekin pikkuisesta <3 <3 :*
Ja samoin myös sinne<3
Nanna
10.12.2017 at 09:12Luin blogiasi vuosia sitten nuorempana ja sitten se jäi sivuun lasten synnyttyä, koska aiheet eivät tuntuneet omilta. Nyt olen uudelleen täysin koukussa blogiisi ja muihin kanaviin, koska niin vanhemmuuteen kuin muihin aiheisiin liittyvät aiheet koskettavat. Itse näen jaottelun vauva-blogien ja muiden lifestyleblogien välillä keinotekoisena. Elämä nyt vaan muuttuu täysin lapsen myötä eikä täyttä paluuta vanhaan varmaan voi olla. Vauvan kasvaessa vauva-aiheet ehkä vähenevät ja muita aiheita tulee enemmän. Elämässä on erilaisia vaiheita eikä muutosta ole aina helppo hyväksyä. Mutta itse äitinä pidän siitä, ett voin lukea syvällisiä vanhemmuuteen liittyviä tekstejä SEKÄ kauneuteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita samassa blogissa. Eli kiitos siitä että, että äitinä voin lukea kaunista ja inspiroivaa blogia!
Mona
11.12.2017 at 10:58Kiitos paljon Nanna ajatuksien jakamisesta <3 Olet ihana :) Niin kiva kuulla, että olet kokenut saavasi täältä kiinnostavaa luettavaa nyt <3
Ja näin se on, että isot muutoksia (vaikka maailman ihanampia on) voi olla vaikea välillä käsitellä. Ja aivan totta, että ei tästä kyllä enää paluuta tule olemaan siihen "vanhaan" minään. Heh, minä vielä ajattelin aiemmin ettei musta ikinä sitten tuu sellasta höpönlöpön äitiä ja pah- mitä vielä :DDD Taidan olla ihan pahimman luokan lörpöttelijä:''D Sekin tuntuu vaan pahenevan päivä päivältä :''DD
Åsa-Maria
10.12.2017 at 09:15Onhan selvää ja toivottavaakin että elämäntilanteet näkyvät blogissa. Lapsettomana kiva kirkistaa vauva-arkeen.
Mainospostauksia ollut nyt aika paljon… Mieluimmin harvakseltaan “oikeita” postauksia kuin paljon mainoksia/yhteistyöjuttuja
Mona
11.12.2017 at 11:03Kiva kuulla, että silti on ollut mukava lukea vauvajuttuja! :)
Yhteistöiden suhteen pidän samaa linjaa, kuin aikaisempina vuosina. Toki pyrin aina saamaan tasapainotettua kamppiksia ympäri vuoden, mutta marras/joulukuu on kautta aikojen ollut aina niitä kaikkein kaupallisempia kuukausia, kun sitten taas esim kesä/heinäkuu aina selvästi “hiljaisempaa”. Yrittäjän elämää, koska silloin pitää tehdä kun on tehtävää:) Mutta pyrin aina tekemään ja suunnittelemaan yhteistyöt asiakkaiden kanssa niin, että sisällöstä saa mahdollisimman paljon lukijana irti ja mahdollisuuksien mukaan aina jotain extraa (arvonnat, alekoodit yms). Paras yhteistyö omasta mielestäni yleensä onkin juuri sellainen, että postauksen tekisi joka tapauksessa ilman sponsoria taustalla. Siihen siis pyritään ja toivottavasti jatkuvasti onnistutaan paremmin! :)
tanjas
10.12.2017 at 12:00Itseä ei näin lapsettomana vauva-aiheiset postaukset jaksa kiinnostaa, jonka myötä blogiasi tulee luettua harvemmin. Minua parhaiten palvelisi kaksi erillistä blogia – toinen muodille, kauneudelle, kodille ja toinen vauvajutuille. Ei haittaisi vaikka muoti,kauneus,koti blogi julkaisisi kerran kuussa! Mieluinen sisältö löytyisi kuitenkin helpommin kuin haravoida vauvapostausten seasta :D Tässä vain omia ajatuksiani kuluttajan näkökulmasta. Olen ollut blogisi vakkarilukija jo vuosikausia :) hienoa että jaksat vauva-arjessa kirjotella. Mutta minulle postausten laatu tärkeänpää kuin määrä. Joten postaile vain silloin kun on aikaa panostaa sisältöön (;
Mona
11.12.2017 at 11:06Kiitos paljon ajatuksiesi jakamisesta <3 Ymmärrän kyllä täysin tuon ja hatun nosto niille bloggareille, joista on pitämään kahta blogia. Luulen, että tässä vaiheessa itsestäni ei siihen vielä yksin ole. Vaikka ajattelisi, että siihen voisi mennä sama aika, tulisi mukana kuitenkin kahden blogin teknisen puolen ylläpito ja mm. tausta työ. Mutta eipä sitä kokonaan pois kannata sulkea, mutta aika vahvasti olen vielä sitä mieltä, että se ei ole oma juttuni. Otsikoita sen sijaan pyrin kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi. Samoin voisin miettiä vähän selkeämpää jaottelua tuohon yläosaan aiheiden suhteen. Ehkäpä siihen voisi olla hyvä lisätä nämä mamma jutut ja sitten muut jutut erikseen... Pitää laittaa mietintään mikä palvelisi parhaiten ja olisi selkein..
T
10.12.2017 at 12:38Omat ajatukseni toistavat melko paljon näitä muita jätettyjä kommentteja. Mielestäni on luonnollista, että blogin aiheet muuttuvat bloggaajan elämänvaiheiden myötä. Itse olen melko tuore blogisi lukija, eksyin mukaan joskus raskautesi aikana, ja vaikka olen tiennyt blogisi olemassaolosta aikaisemminkin, en vain ole sitä aikaisemmin aktiivisesti lukenut. Innostuin siitä, kuinka luonnollinen ja tavallinen olet kaikkien täydellisyyttä huokuvien bloggaajien keskellä. Täytyy myöntää, että ajatukseni blogistasi muuttuivat jossain kohtaa juuri tuohon suuntaan, mitä Elli oli kommentoinut ja mistä tämä koko postauksesi lähti liikkeelle. Kyllästyin siihen, että kaikki postaukset oli joko vauva-aiheisia tai mainoksia, ja lopetin aktiivisen vierailun blogissasi. Käyn täällä kuitenkin satunnaisesti ja tykkään edelleen postauksistasi. Mielestäni on siis luonnollista, että blogit muuttuvat kirjoittajien elämän muuttuessa, eikä siinä ole mitään pahaa eikä sitä tarvitse välttää. Samoin lukijat siirtyvät blogista toiseen oman mielenkiintonsa mukaan, ja lukevat niitä blogeja, jotka käsittelevät niitä aiheita, jotka itseä kiinnostavat. Ota siis itsellesi ihan vaan se linja, joka tuntuu parhaimmalta, äläkä mieti liikaa kaikkia seurauksia, joita eri valinnoilla voi olla. Teet vaan niin mikä itsestä tuntuu parhaalta, ja varmasti lukijat pysyvät, jos blogi pysyy aitona ja blogin kirjoittajasta huokuu mielenkiinto kirjoittamista kohtaan.
Mona
11.12.2017 at 21:56Kiitos paljon ihanasta kommentista <3 <3 Kiva kuulla, että käyt silti edelleen välillä visiitillä! :) Ja niinhän se on, että aika luonnollistahan ne muutokset on. Nyt tavoite on pitää myös hetki lomaa alkuvuonna, josko olisi sitten taas uutta draivia tehdä ja luoda. Ihanaa joulun odotusta sinne <3
Tuulia
10.12.2017 at 13:09Taitaa olla mun ensimmäinen kommentti ikinä sun blogiin! Itse 2kk vauvan tuoreena äitinä oon ihmetellyt, kuinka usein postaat ja vielä laadukkaita postauksia! Toki moni asia liittyy Salamaan, mikä on täysin luonnollista kun on 24/7 toisen kanssa. Itse ajattelin että puhun sitten kavereiden kanssa muustakin kun vauvasta, mutta en mä nyt edes oikeestaan halua puhua muusta :D eikä tässä oikein muuta ookkaan kun vauva <33 mun neuvo on että teet just sillai mikä susta tuntuu parhaalta, sun blogi on todella tasokas ja kertoo just sun ja teidän elämästä <33 täällä ainakin yks lukija joka nauttii kaikista vauva-aiheisista postauksista :) ihanaa joulunodotusta Mona!!
Mona
11.12.2017 at 21:57Ihana sinä, kiitos <3 <3 Samoin sinne ja pikkuiselle paljon pusuja <3 :)
Elisabeth
10.12.2017 at 14:01Luulen, että olet kohdannut varsin tavallisen haasteen: monet vaikuttajat ovat tällä hetkellä 30+, jolloin perhe tulee ajankohtaiseksi. Olen huomannut tämän isona trendinä Suomessa, jossa blogit yleistyivät n. vuonna 2008. Tuntuu, että nuoremmat mielipidevaikuttajat nimenomaan keskittyvät videoihin ja Instaan, ja ne, jotka ennen kirjoittivat, ovat nyt alkaneet perustamaan perhettä. Itse olen osaa samaa joukkoa, ja löysin blogisi vasta kunnolla sen jälkeen kun itsestäni oli tullut äiti. Silloin blogisi sisältö alkoi toden teholla minua kiinnostamaan! Kun elämäntilanne muuttuu, on mielestäni luontevaa, että lukijakuntakin muuttuu. Itse kirjoitan lifestyle-blogia myös, eli siinäkin on monta katergoriaa, mutta monet asiat/teemat liittyvät perhe-elämään. Luulen, että olen uuden valinnan edessä – mitä lukijaryhmää haluat tavoittaa? Meitä mammalukijoita kyllä riittää :) Onnea valintaan!
xxx
E
http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/
Mona
11.12.2017 at 21:59Kiitos paljon kommentista! :) Ja näinhän se on, että lukijakuntakin elää blogin mukana ja muuttuu. Ja onhan sekin ihan ok. Nyt otan alkuvuodesta pienen loman, joka tulee varmasti tarpeeseen. Josko sitten saisi vähän uutta energiaa ja draivia taas, sekä ajatuksia koottua :)
Kia
10.12.2017 at 17:11Minä olen seurannut blogiasi jo pitkään, joskun viimeiset pari vuotta ehkä silmäillen itseä kiinnostavat postaukset. Kunnes sait lapsen, aloin taas lukea enemmän itse sisältöä, sillä sain esikoiseni pari kuukautta sitten ja sattuneesta syystä kaikki vauvoihin liittyvä kiinnostaa :D
Mona
11.12.2017 at 21:59Tosi kiva kuulla Kia <3 Ja onnea sinne pikkuisesta <3 <3 :')
Jaana
10.12.2017 at 18:06Olen lukenut blogiasi suurella mielenkiinnolla monta vuotta kommentoimatta yhtään kertaa, nyt on pakko antaa positiivista palautetta ☺ Olen nyt yli viisikymppinen ja omat lapset ovat jo aikuisia, mutta siitä huolimatta luen mielenkiinnolla myös vauva arki juttuja. Itse asiassa minusta on omituista, kun jotkut bloggaajat eivät kerro vauva arjesta mitään. Keskittyvät enemmän kaikkeen materistisiin juttuihin ja vieläpä jotkut hyvin yliöveristisesti. Mutta onneksi lukija voi aina valita mitä lukee, jokainen tekee kuten haluaa eikä se ole minulta millään tapaa pois.
Jatka vain samaan tapaan, blogisi on ihana juuri näin, normaalia elämää käsittelevä blogi.
Ihanaa joulun odotusta koko perheelle.
Mona
11.12.2017 at 22:01Ihana ihana sinä:’) Kiiitos niin kannustavasta kommentista ja sanoista <3 Sait ison hymyn täällä päässä aikaan:)
Sinulle myös ihaninta joulun odotusta <3
Pauliina
10.12.2017 at 21:37Itselläni ei ole lapsia, mutta todella mielelläni luen blogisi vauva-aiheisiakin postauksia. Olen saanut niistä vinkkejäkin ja jakanut niitä ystävälleni, joka juuri sai esikoisensa <3 Itse en kaipaa pitkiä ja syvällisiä postauksia, mielestäni lyhyehköt postaukset muutamalla kivalla kuvalla ovat yleensä parhaita. Tykkään tyylistäsi kirjoittaa postauksia, niissä ei ole liikaa turhanpäiväistä höpinää vaan melko tiiviisti esitettyä asiaa :) Hyvinvointipostauksia lukisin mielelläni enemmän! Kivaa joulunodotusta sinne <3
Mona
10.12.2017 at 22:27Voi ihana ihana sinä <3 Et tiedä miten kivalta tuntui lukea palautteesi! :) Etenkin "lyhyehköt postaukset muutamalla kivalla kuvalla" kohta tähän saumaan oli ihan super :D hei ja ehdottomasti hyvinvointipostauksia lisää! Koitan saada pikimiten ainakin ruokajuttuja tulemaan :)
Ihanaa joulunodotusta myös sulle <3:*
Amy
11.12.2017 at 09:13Itse en näe järkevänä kahta eri blogia. Olet paljon kirjoittanut väsymyksestä ja kaksi blogia tuskin parantaa asiaa millään tavalla, päinvastoin.
Kannattaa pohtia ihan tosissaan ratkaisua että pistät blogin tauolle hetkeksi. Menetätkö lukijoita, ehkä jonkun yhteistyökumppanin, rahaa..todennäköisesti kyllä, mutta samalla teet kyllä korvaamattoman palveluksen itsellesi ja perheellesi kun saat itse levättyä (ja kyllä, tottahan jollain on perheen elettävä mutta tätä varten on kelan tuet. Yllättävän vähälläkin pärjää). Loppuunpalanut äiti kun ei vaan ole kenenkään etu.
Mona
11.12.2017 at 22:02Luulen myös, että olisi liikaa pitää yksin kahta blogia. Hatun nosto niille, joista siihen on. Ja näinhän se on, että loppuunpalaneena ei ole hyödyksi kenellekään! Tammikuussa pidän pienen breikin. Tulee varmasti tarpeeseen.
Kiitos Amy kommentista! :)
Cherry
11.12.2017 at 18:41Tuntuu, että tuommoinen palaute on usein odotettavissa siinä vaiheessa, kun elämään saapuu lapsi. Se ero lapsettoman ja lapsellisen välillä vaan on niin suuri, lähinnä siinä, mitä päivään mahtuu ja mistä asioista arki koostuu. On selvää, että vauva-arki näkyy lifestyle-blogissa, koska kuten itsekin sanoit, niin on näkynyt ulkomaanmatkat, uudet kodit ja muut elämänmuutokset! En tiedä olisitko saanut samanlaista palautetta, jos olisit kirjoittanut vaikka sisustamisesta yhtä paljon, kuin vauva-asioista. Ihan varmasti taas hetken päästä tulee sellainen vaihe, että saat enemmän aikaa itsellesi ja kirjoitat muustakin. Minusta lukijana kannattaa olla kärsivällinen ja vähän joustaa, vaikkei kaikki aina koskettaisi ihan täysin sitä omaa elämää. Tsemppiä Mona kaiken kiireen ja jaksamisen keskelle <3 Kaikkia on vaan mahdotonta miellyttää! :)
Mona
11.12.2017 at 22:04Se on kyllä totta, että ero lapsettoman ja lapsellisen elämän välillä on suuri. Itse en olisi osannut ajatella ennen vauvan syntymää miten iso ero siinä voi olla. Vaikka toisaalta arki on tosi samalaista on se silti ihan erilaista nyt kuin ennen vauvaa… Kiitos paljon Cherry kommentista ja halipusuja sinne tsiljoona <3
Maija
12.12.2017 at 09:00Hei Mona! Olen seurannut sinun blogiasi jo monta monta vuotta ja olen monesti miettinyt miten käy blogillesi, kun saat lapsia. Aikaisemmin blogisi keskittyi kauneuteen, terveyteen ja matkustamiseen, jotka olivat siihen aikaan myös minun mielestäni kiinnostavia. Nyt kun itse olen kahden lapsen äiti, niin minusta on myös ihana lukea sinun vauva-arjesta ja nähdä miten olet käynyt samoja asioita läpi äitiyden myötä kuin minäkin. Ei ole helppoa yhdistää työtä ja perhe-elämää, mutta tasapainon löydyttyä, se onnistuu kyllä. Vauva-arjesta kannattaa muistaa nauttia, koska se on nopeasti ohi ja pian sitä huomaa, kun esikoinen on kohta jo koululainen. <3
Mona
12.12.2017 at 09:48Kiitos ihanasta kommentistasi <3 <3 :) Ja näinhän se on! Huomaa kyllä jo nyt neljän kuukauden jälkeen miten nopeasti aika menee :O
Sanni
18.12.2017 at 18:13Täytyy jättää tsemppiviesti, vaikken mitään yleensä kommentoikaan. Mielestäni on luonnollista ja aitoa, että kirjoitat elämäsi keskiössä olevista asioista. Se mahdollistaa myös sen, että pystyt työskentelemään vauva-aikanakin. Vanhemmuuteen ja lapsenhoitoon liittyvät teemat pyörivät mielessäsi muutenkin, niin saat aiheita postauksiisi vaivattomasti. Päälleliimattua ja epäaitoa olisi, jos yrittäisit hampaat irvessä pitää blogia entisellään, kun elämäsi ei ole kuin ennen. Mahtavaa työtä, ja vaikka mammablogeja on netti väärällään, niin toista näin laadukasta ja sydämellistä nuoriin äiteihin vetoavaa blogia ei Suomesta löydy! Ihanaa joulua koko perheelle. <3
Mona
18.12.2017 at 21:09iso kiitos ihana Sanni <3 <3 <3 Sait mega hymyn täällä päässä aikaan <3 :')