Arki on tällä hetkellä kaikessa tavallisuudessaan hektistä ja tylsää samaan aikaan! :D Päivät ja tunnit menee ihan valtavaa vauhtia. Yritän joka päivä muistuttaa itseäni, että vauvavuosi tulee menemään nopeasti. Nyt jos koskaan pitäisi muistaa elää hetkessä, eikä suorittaa liikaa. Helpommin muuten sanottu, kuin tehty;) Niin paljon kaikkea kivaa, että on todella vaikea sanoa ei ja jarrutella menoa.
Viime viikolla tein kuitenkin yhden aika oleellisen päätöksen. Nimittäin pressitilaisuudet on nyt käyty. Jatkossa käyn ainoastaan presseissä, joihin minulla on mahdollisuus mennä yksin. Tähän astihan Salama on aina ollut mukana. Tyyppi on pysynyt tyytyväisenä joko vaunuissa tai sylissä. Nyt jätkä liikkuu niin hurjaa vauhtia eteenpäin ja kiinnostus elämää kohtaa on 110%, joten paikoillaan oleminen pressitilaisuudessa ei oikein ole enää vaihtoehto.
Salama on ollut muutaman kerran jo aivan ihanan hoitajan kanssa, joka löydettiin yhteisen ystävän kautta. Olen ihan mega kiitollinen, että saadaan silloin tällöin apua ja ehkä nyt rohkaistun hoitoasioiden kanssa ja alan ottaa enemmän selvää myös päiväkoti- ja hoitorinki jutuista.
Kuvittelin, että töiden teko helpottuu, kun poju kasvaa, mutta kyllä tässä on käynyt aivan päinvastoin. :D Päivät menee kohta 8kk vauvan kanssa t-o-d-e-l-l-a intensiivisesti. Vaipan vaihdosta, ruuanlaittoon ja syömiseen. Päikkäreille nukuttamista ja päikkäreiltä heräämistä. Joka välissä vähän leikkiä ja pusuttelua. Siinä se päivä sitten jo onkin. ONNEKSI tuli kellojen siirto ja herätys EHKÄ vähän myöhäistyy. :D
Löin muuten kalenteriin jo toisen lomaviikon tälle vuodelle! Aloitin vuoden lomalla ja se teki todella hyvää. Nyt pidän lomaa huhtikuun lopussa. Tosin tällä kertaa annan itselleni luvan tyhjentää sähköpostia ainakin jonkun verran loman aikana. Viimeksi tukkeutunut sposti seurasi loman jälkeen perässä vielä moooonta viikkoa. Vauva-arjessa spostin läpikäyminen on muutenkin ollut todella haastavaa ja siihen, kun lisää vielä lomakasautumisen päälle niin avot.
Kevään aikana pyrin myös pitämään yhteistyöt jo sovituissa. Olen ihan äärettömän kiitollinen siitä, että saan tehdä töitä huippu ihanien brändien ja tyyppien kanssa. Ja nyt tilanne on se, että yhteistöitä alkaa olla kevään osalta sen verran paljon, että oma aika ei oikein riitä enää enempään. Toisaalta todella positiivinen ongelma ja olen kyllä vaan kovin kiitollinen siitäkin. Mutta nyt huomaan, että pitää taas priorisoida ja tarkistaa omaa jaksamista.
Huomaan, että monesti minulla on oikein ikävä kirjoittamista. Päiväunet on niin lyhyitä, että en ehdi tietokoneelle istumaan pitkäksi aikaa ja illalla taas ajatukset alkaa käydä niin hitaalla, että kirjoittaminen on todella hidasta. Uskonkin, että päikäkodin aloitettua tulen eniten käyttämään aikaa taas kirjoittamiseen. Siihen, että saan laitettua ajatuksia näppäimistölle oikein urakalla. Se on samaan aikaan todella terapeuttista ja voimaannuttavaa. Vielä ei olla päätetty milloin päivähoito aloitetaan, mutta hoitorinkiä tullaan todenäköisesti kokeilemaan jo syksyllä muutamana päivänä viikossa. Meillä on aivan ihana tilanne, kun lähes naapurissa asuu rakkaita ystäviä ja melkein samanikäisiä vauvoja! :)
Mitä teille kuuluu???? Olen niin vähän ehtinyt tehdä postauksia blogiin, että on ehtinyt tulla ihan ikävä teitä. Kertokaa miten teidän kevät on lähtenyt käyntiin? Eikö nyt voida jo sanoa kevään alkaneen???;) Mitä suunnitelmia ja haaveita teillä on tulevalle keväälle ja kesälle?
5 Comments
Erica
27.3.2018 at 16:50Miten musta tuntuu ettei tää yhtään helpotu :D Nimim.yksivuotiaan pojan äiti. Enemmän vaan täytyy vahtia ja juosta perässä ja päikkäreitäkin on vain yhdet. Tosin nyt kun päikkäreitä on yhdet niin ne onkin sitten 1.5-2 h tai joskus jopa yli kaksikin tuntia ja ah, mikä oma aika toi kaks tuntia on :D Se on luksusta meillä kun ei noita päikkäreitä ollut aiemmin pituudella pilattu.
Joskus kyllä miettii että ai että kun tuo olis puolivuotias niin köllöttelis vaan lattialla eikä tarvis juosta perässä tai kokoajan kieltää mutta aika aikaansa kutakin kait sitten :D
Mona
27.3.2018 at 22:00Huh tulee jo hikikarpalot otsalle ajatuksesta kun tämä jäbä alkaa kävellä ja saa todella juosta perässä…. :DDD Nyt näyttää siltä, ettei kovin kauaa mene siihenkään. Huh hei. :D Ei ole täälläkään päikkärit liian pitkiä. Joskus käy hyvä tsäkä ja menee 2h ja ne tosiaan tuntuu luksukselta, mutta eipä silloinkaan osaa muuta kuin odottaa, että kohta se kultakimpale herää ;)
Katerine
28.3.2018 at 22:48Meillä on täällä 6kk poika, jolla riittäisi kauheasti jo vauhtia. Onneksi ei vielä toistaiseksi liiku :D
Hoitoon en ole vielä toistaiseksi uskaltanut toista jättää, mutta kesäkuussa pitäisi palailla töihin ja pojun pitäisi tuolloin pystyä olemaan kummitätinsä kanssa kotona päivät. Onneksi on ystäviä ja sukulaisia, joille voi toisen jättää hoitoon, niin ei ihan 8kk iässä vielä tarvitse toista päiväkotiin laittaa. Elokuulle olemme kyllä jo hakeneet paikkaa päiväkodista, mutta onneksi minulla jatkuu tuolloin opinnot ja alkuun olen paljon kotona. Olemme myös pohtineet isän jäämistä kotiin pienen kanssa, kun minä palailen töihin kesäksi.
Nimetön
31.3.2018 at 07:46Meillä aloitti 9kk päiväkodissa ja on viihtynyt hirmu hyvin! Eka viikko oli tosin MULLE todella raskas. Mut ihan turhaan! :) Päivät on lyhyitä, eikä ihan joka päivä hoitoon menekään, 3-4x/vko. Touhuilee innoissaan muiden kanssa ja vain ensimmäisinä viikkoina itki vähän perään. Moni kauhistelee näin aikaisin hoitoon laittoa, mutten jaksa välittää. Joka kerta kun hänet hoidosta haemme hän innoissaan muiden kanssa leikkii, ja todella iloisena on mukana eri ohjelmissa, kuten musiikkituokioissa yms. Hän nauttii ja on muuten oppinut syömään hoidossa ihan hirmu hyvin!! :)
Mona
31.3.2018 at 09:24Hoidon aloittaminen on ehdottomasti jokaisen henkilökohtainen päätös ja siinä on ihan turha miettiä mitä muut ajattelee. Oman sydämen mukaan mennään kaikki vanhemmat <3 Ja 9kk on monessa maassa tosi myöhäinen aloitus. Me ollaan Suomessa tosi onnekkaita kun monella mahdollisuus olla "pitkään" kotona. <3 :) Ihana kuulla, että teillä on mennyt kaikki hyvin. Lionel on myös viihtynyt nämä muutamat kerrat hoitajan kanssa ihan super hyvin. Tästä se lähtee ja ehkä Lionelkin on pian (Lue siis MINÄ olen) valmis säännöllisempään hoitoapuun;)