Vieraskirjoitus, Maria Karttunen @ekoarki.fi
Haluamme luopua kertakäyttöastioista ja muoveista, mikä on todella hyvä asia. Mutta kuinka moni tulee lisäksi ajatelleeksi muodin ja vaatteiden kertakäyttöisyyttä? Itsekin olen herännyt tähän suhteellisen myöhään, mutta nyt olen jo jonkin aikaa kyseenalaistanut omia vaateostoksiani ja niihin liittyviä kulutustottumuksia.
10 % maailman hiilidioksidipäästöistä tulee YK:n mukaan pikamuotiteollisuudesta ja sen osuus näistä päästöistä on suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen. Silti jopa kaksi kolmasosaa tuotetuista vaatteista päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Poltosta saadaan toki energiaa, mutta luonnonvarat kuitenkin menetetään. Vaate on matkannut ympäri maailmaa vain päätyäkseen parin käyttökerran jälkeen jätteeksi. Vaatteiden ei kuuluisi olla lähes kertakäyttöisiä, ja niiden käyttöikä onkin vähentynyt huomattavasti vasta 1970 tai -80 -luvuilta alkaen.
Viikoittaiset uutuudet ja monta kertaa vuodessa vaihtuvat mallistot kannustavat ostamaan, ja on vaikea muistaa ajatella vaatetuotannon eettisiä ja ekologisia ongelmia kaupan pirteän musiikin tahdittaessa shoppailua. Vaatteet eivät kuitenkaan synny tyhjästä vaan ihminen on ne aina käsin tehnyt. Teollisesti pystyy ompelemaan vain farkkujen taskut paikoilleen, kaikki muu on käsin tehtyä. Esimerkiksi farkkujen kulutuksetkin tehdään käsin.
Tuotelapun ”made in” -kohta kertoo ainoastaan maan, jossa vaate on ommeltu kokoon. Jo tätä ennen vaate on matkannut kuitujen valmistuksesta alkaen useiden eri maiden ja käsiparien läpi. Valitettavan usein koko vaatteen valmistusprosessi on kestämätöntä ja luonnonresursseja hyväksikäyttävää. Onneksi myyntiin on tulossa koko ajan lisää myös ekologisempia ja eettisempiä vaihtoehtoja.
Kaikki vaatteet kuitenkin kuluttavat luonnonvaroja koko elinkaarensa ajan. Materiaalin ja vaatteen tuotannossa käytetään todella paljon kemikaaleja ja vettä. Meidän käytössämme vaate kuluttaa pestäessä lisää vettä ja muoviperäisistä keinokuiduista irtoaa mikromuovia vesistöihin. Lopulta vaate päätyy jätteeksi.
Kolmasosa vaatteen ympäristövaikutuksista muodostuukin siitä, miten me pidämme siitä huolta. Käytöllä on suuri vaikutus ympäristötaakkaan ja hyvä asia onkin, että voimme itse vaikuttaa tämän taakan kokoon. Vaatehuollolla voi olla suuri merkitys vaatteen käyttöikään. Vaatteen liiallinen pesu myös tuhlaa vettä, kuormittaa ympäristöä ja kuluttaa vaatetta. Välillä pelkkä tahranpoisto ja huolellinen tuulettaminen riittävät.
Kannattaa panostaa laadukkaisiin vaatteisiin, jotka kestävät hyväkuntoisena pitkään. Yksi tärkeä asia on ostaa omaan tyyliin sopivia vaatteita. Kun tuntee oman tyylinsä ja ostaa vain sen mukaisia vaatteita, välttyy hutiostoksilta. Vaatteita kannattaakin aina ostaa harkiten. Kunnolla tuotettu ja kestävä vaate tulee usein jopa ajan kuluessa halvemmaksi, kun sen hinta lasketaan käyttökerroissa.
Laadukas vaate kannattaa myös korjauttaa, jos esimerkiksi vetoketju hajoaa, tai muokata paremmin istuvaksi. Korjausompelupalveluja käyttämällä ostamme työtä Suomeen ja maksamme siitä, että ympäristöä säästyy, kun olemme ostamatta uutta vaatetta. Olenkin verrannut korjausompelupalveluiden käyttöä mielessäni lentopäästöjen kompensointiin.
Vaatteiden kierrättämiseen on syytä kiinnittää myös huomiota. Vaatekeräyspisteisiin saa laittaa vain käyttökelpoista, ehjää ja puhdasta tavaraa. Kannustan suosimaan vaatekeräystahoja, jotka eivät vie vaatejätettä muualle maailmaan, jossa käytetty tekstiilitavara voi vahingoittaa paikallista tekstiiliteollisuutta. Helsingissä esimerkiksi Helsingin kierrätyskeskus jalostaa kaiken mahdollisen niin pitkälle kuin suinkin pystyy.
IPCC:n raportin jälkipuheissa on tullut ilmi, että meidän tulee tehdä elämäntavoissa ihmiskuntamme suurin muutos vain 12 vuodessa. Tämä ei ole vain yksilöiden vastuulla, vaan myös poliittisten päätöksentekijöiden tulee ottaa asia tosissaan. Valitettavasti poliittinen järjestelmä toimii hitaasti, joten nopeammin pääsemme muutoksen kanssa alkuun, kun jokainen osallistumme ja mietimme, mitä voisimme elintavoissamme muuttaa kestävämmäksi.
Ihanaa viikon alkua!
-Maria / ekoarki.fi
P.s. Turkulaiset! Jos tämä tai muut kestävämpiin elämäntapoihin liittyvät asiat kiinnostavat, tulkaa moikkaamaan Kaverin kaapista -vaatteidenvaihtobileisiin, jotka järjestämme Turussa tämän viikon lauantaina 10.11. klo 10-13.
Lähteet & lisää aiheesta:
3 Comments
Rosemary
9.11.2018 at 08:23Mites lastenvaatteet? Oletko pohtinut Lionelin vaatetuksessa käytätkö fleeceä (mikromuovit), ostatko kaikkea uutena, kotimaista vai monikansallista, taustat puhtaat vai hämärät? Tämä tietysti pätee myös aikuisten vaatteisiin :)
Mona
9.11.2018 at 08:53Katsotaan, josko jossain kohdin kirjoitan itse aiheesta oman postauksen, mutta tässä lyhykäisyydessään vastaukset kysymykseesi: Käytetään sekä uusia että vanhoja ja ollaan käytetty myös fleecevaatteita. Ollaan onnekkaita, kun ollaan saatu sukulaisilta ja tutuilta tosi paljon käytettynä ihania lastenvaatteita, mutta kyllä silti olen myös itse ostanut paljon uusia vaatteita. Ostetaan sekä kotimaisia ja ulkolaisia.
Vaatteiden vastuullisuus on tärkeää ja arvostan eettisiä brändejä, mutta itse en ole lähelläkään täydellisen tarkka ja tietoinen kuluttaja vaatteiden ja muodin saralla. Pyrin kuitenkin aina miettimään vaatteen hankintaa järkevästi ja vältän hutiostoksia. Heräteostoksia tulee nykyään tehtyä todella harvoin. Pätee siis sekä lastenvaatteiden, että meidän aikuisten vaatteiden hankinnassa.:)
juppe
9.11.2018 at 11:21Kiitos tästä postauksesta! Tulee välillä ihan huono olo, kun miettii, miten vaatteita ostellaan ja käytetään… Pahimmillaan ostetaan uusi mekko yksiin juhliin tai muuta vastaavaa. Lisäksi musta tuntuu, että usein keskitytään niihin näkyvämpiin luonnonvarojen käyttämiseen (esim. vedenkulutus suihkussa), mutta unohdetaan, miten paljon luonnonvaroja ja esimerkiksi vettä on käytetty vaatteisiin, ruokatarvikkeisiin, kosmetiikkaan jne.