Tänään on pohdittu mennyttä ja tulevaa. Vietimme sunnuntain Krakovassa juhlien rakkainta äitiäni, joka täytti tänään 50 vuotta. Aamusta asti olemme olleet liikenteessä ja nauttineet säästä, seurasta, ruuasta ja kaupungista. Niin ja mainitsinko jo, että tänään Krakovassa järjestettiin myös MÄYRÄKOIRAPARAATI. En.kestä.
Ihana päivä siis kaiken kaikkiaan ollut, vaikka nyt jalat ovat aika spagettia koko päivän kävelystä. Okei, kävimme myös pedikyyrissä, jonka aikana toki tuli rentouduttua kunnolla;)
Äidin syntymäpäiviä juhliessa pohdimme sekä aikaisempia ihania tapahtumia että tulevaa ja sitä missä toivoisimme viettävämme 10 vuoden päästä hänen syntymäpäiviään. On ihana asettaa uusia haaveita ja nauttia jokapäiväisestä elämästä kohti niitä haaveita. Kaikki ei aina tapahdu kerralla ja joitakin unelmia joutuu odottamaan pitkään, mutta se ei ole se pääasia vaan nimenomaan unelmia kohti matkustaminen. Kun tekee joka päivä jotain pientä, on paljon todennäköisempää saavuttaa unelmat, kuin se, että yrittäisi lyhyellä ajalla tehdä paljon. Ihmiset monesti aliarvioivat sen mitä voi saavuttaa pitkällä aikavälillä ja yliarvioivat sen mitä voi saada aikaan lyhyessä ajassa.
Pohdin päivittäin kiitollisuuden aiheita ja tänään niitä tuntuu olevan enemmän, kuin ehdin edes listata. Elämässä nimenomaan ne pienet asiat tekee onnelliseksi ja unelmia kohti kurkottaminen saa aikaan kipinän arjessa.
Tässä vain muutamia ihania asioita tältä sunnuntailta, joista olen äärettömän kiitollinen.
♥ Mäyräkoiraparaati
♥ Mäyräkoiraparaati
♥ Mäyräkoiraparaati (sanoinko tämän jo?!)
♥ Äidin ja isäpuolen Krakovassa vierailu
♥ Hiuksistani löytämäni muistilappu, jossa luki KULTA. Eetu oli sen piilottanut ponnarini sisään :D
♥ Krakovan Manipedi. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni saanut omat kynnet kuntoon ja olen ihan hurjan iloinen siitä, että kynteni ovat nyt kauniit myös ilman rakennekynsiä.
♥ Mia Höydön huikea unelmien arvonta instagramissa – kurkkaa ja käy osallistumassa!!! :) @Monasdailystyle
♥ Onnistuneet asukuvat, jotka otimme äidin kanssa. Tarkemmat kuvat myöhemmin blogissa.
♥ Ihana kesäinen sää Krakovassa
♥ Youtubessa meni 1000 tilaajan raja yli!! <3 Arvontaa luvassa sinnekin siis pian ;)
Rentouttavaa sunnuntai-iltaa ja energistä kohta alkavaa uutta viikkoa kaikille!
6 Comments
Mari
12.9.2016 at 16:15Hei Mona!
Tarvitsen voimaannuttavia sanojasi.
Asumme perheeni kanssa kaksiossa (n.60 neliötä), 4 henkeä joista lapset ovat vielä alle 3-vuotiaita. Lapsia on kaksi. Rakastamme kotiamme, se on turvallinen. Mutta, koen painetta muuttaa isompaan koska on epätavallista nykypäivänä että perhe asuu kaksiossa. Joudun sitä aina selittämään ihmisille ja todistelemaan että hyvin mahdumme. Asunto on todella toimiva pohjaratkaisultaan, emmekä koe että olisi ahdasta. Lapsilla on oma huone, me vanhemmat nukumme olohuoneessa. Kun järjellä ajattelen, kaikki on hyvin ja olemme onnellisia, mutta silti tämä ulkopuolelta tuleva paine vaivaa minua. Tiedän, että ei ole ainoata yhtä oikeaa tapa asua tai elää.
Mitä mieltä sinä olet?
Mona
12.9.2016 at 19:12Moikka Mari <3 Voi että, muiden mielipiteille ei kannata antaa arvoa. Tärkeintä on, että itse tuntee olonsa hyväksi. Jos joku ajattelee jotain "normeja" tällaisissa asioissa niin se on kyllä ihan tosi kaukaa haettua. Eihän niissä oikein voi olla normeja. Kyllähän kodin kokoon vaikuttaa ihan valtavasti jo sekin, että missä kaupungissa asuu ja sitten vielä sellainenkin, että kaikki eivät edes tykkää asua isossa kodissa.
Mielestäni teidän kannattaa kuunnella vain ja ainoastaan omaa ääntä ja omaa sydäntä.
Ja onhan sekin fakta, että taloudellisista syistä ihmiset asuvat erilaisissa kodeissa. Joko on pienet tulot ja ei yksinkertaisesti voi asua isommassa vaikka haluaisi tai sitten ei vaan ole valmis laittamaan suuria summia asumiseen, kun kokee muut asiat tärkeämmiksi. Uskon siihen, että jokainen punnitsee itse taloudellisesti ne asiat, joita arvostaa. Oli se sitten kodin koko tai muu asia. Ja toisaalta jos nykyinen tilanne ei mahdollista sitä omaa kaikkein parasta vaihtoehtoa, niin silloin kannattaa tietysti tehdä suunnitelma miten sen vaihtoehdon voi saavuttaa tulevaisuudessa. Itse esimerkiksi haaveilen kaupunkikodista Suomessa ja teen jatkuvasti töitä sen eteen, että tämä haaveeni joskus vielä toteutuu. Ei ehkä ihan heti lähitulevaisuudessa, mutta varmasti vielä joskus:) Tämän haaveenhan voisi hyvin ajatella myös toisin niin, että laittaisin saman rahan isompaan kotiin täällä Puolassa, mutta se ei ole omassa elämässäni prioriteettina. Meillä jokaisella on omat prioriteetit ja tärkeää on kuunnella itseään ei muita. Haleja sinne ja älä anna muiden lannistaa tai vaikuttaa omiin mielipiteisiisi <3
Mari
14.9.2016 at 10:45Kiitos <3 :) Meillä perusteena ei ole niinkään taloudellinen syy, vaan pidämme tästä kodista niin paljon emmekä näe tarpeeksi hyvää syytä muuttaa tästä. Plussana tietysti että on edullistakin!
Asiasta toiseen, olen ihaillut hiuksiasi niinkuin varmasti moni muukin. Kasvatan hiuksiani, hyvällä mallilla on jo. Edellispäivänä löysin täydellisen hiusmaskireseptin yhdistelemällä keittiön antimia. Se toimi! Eli, kuohukermaa, avokadoa, pieni loraus rypsiöljyä, tai muuta öljyä (argan, oliivi yms.), muutama puolukka. Hiukan joukkoon lisäksi myös tavallista hoitoainetta, ehkä puoli teelusikallista. Blenderiin vaan ja tulee kunnon massa, tämä hiuksiin hautomaan tuorekelmun alle. Itse vielä huuhtelin latvoja ja pituuksia kermalla pesun/hoitoaineen jälkeen. Hiuslaatuni on kuiva luonnonkihara. Tuloksena ei yhtään rasvaiset, vaan todella pehmeät ravitut hiukset! Suosittelen todella kokeilemaan! Haluaisin kuulla kokemuksesi tästä.
Mona
14.9.2016 at 20:27Hei loisto idis!! Olen jonkun verran käyttänyt itsetehtyjä hiusnaamioita, mutta kermaa en kyllä vielä koskaan ole kokeillut :D Täytyy pistää korvan taakse. Kirjoittelen ehdottomasti kokemuksia, jos saan naamiot aikaan! :)
Jenna Nieminen
14.9.2016 at 17:49Mäyräkoiraparaati. En kestä :D Sunnuntaina olisi Helsingissä Puppy Parade!
Mona
14.9.2016 at 20:26ÄLÄ! Heiiii eikä, taas?! Se oli kesälläkin ja olin sielläkin haukkomassa henkeä :’DD Ihan liian ihanaa :D <3 <3