Ystävät ovat yksi elämän parhaimmista ja tärkeimmistä asioista. Olen kiitollinen siitä millaisen tukiverkoston olen saanut ympärilleni, joka koostuu mielettömistä ystävistä. Heinäkuussa sain viettää harvinaisen ihanaa päivää useamman ystäväni kanssa samaan aikaan. Ikimuistoisissa ja ihanissa polttareissani ehdottomasti parasta oli se, että sain ystävät ympärilleni yhtä aikaa. Monet ystävistäni ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteessa ja asuvat eri puolilla Suomea ja maailmaa. Oli ihana, että moni ystävistäni vihdoin tapasi toisensa ensimmäistä kertaa polttareissani.
Olen aina ollut sitä mieltä, että hyvien tyyppien pitää tavata toisiaan ja rakastan ystäväni Valpurin periaatettani siitä, että ystävät tulee aina esitellä toisilleen. Hyvien tyyppien treffeillä kannattaa käydä useasti tutustuttamassa rakkaitaan. Tätä pidän aina periaatteena ja toivon, että voin esitellä mahdollisimman paljon hyviä tyyppejä toisilleen. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa aikataulujen ja välimatkojen takia, mutta vitsit miten ihanaa tämä kesäinen päivä Turussa oli, kun sain niin monta mielettömän rakasta ympärilleni juhlistamaan naimisiinmenoani. Vieläkin alkaa itkettää, kun muistelen tätä ihanaa päivää. Yksi parhaimmista päivistäni koskaan. Haluankin heti alkuun kiittää teitä, jotka teitte päivästä ikimuistoisen. Erityinen kiitos rakkaille kaasoille, jotka oli koko hääajan korvaamaton apu. Ja myös ihan valtava kiitos ystävälleni Riikalle, joka ikuisti polttaripäivän muistoksi. Näitä kuvia aion katsoa vielä mummona kiikkustuolista ja tuntea valtavaa kiitollisuutta.
Polttaripäivä oli niin minun näköiseni, kuin vain voi olla. Olen todella iloinen ja kiitollinen siitä, että ystäväni järjestivät päivän minun mieltymyksieni mukaan. Ystävät tuntevat minut hyvin ja polttaripäivän jälkeen voin sanoa, etten edes tiennyt miten hyvin. Koko päivä aamusta iltaan oli todella tarkasti mietitty. Seuraavana päivänä oli poskilihakset kipeinä hymyilemisestä. Tunsin koko päivän aivan mieletöntä kiitollisuutta ja rakkautta. Olisin voinut vain halata ihania rakkaita ympärilläni.
Polttarini olivat monista polttareista poiketen kokonaan alkoholittomat morsiamen eli minun osalta. En ole sen suuremmin tuonut blogissa esiin asiaa, mutta olen kohta ollut jo kolme vuotta täysin ilman alkoholia. Minulle alkoholittomuus on ollut luonnollinen valinta, enkä ole päätöstäni katunut tai edes pohtinut kertaakaan lopettamisen jälkeen. En käyttänyt suuria määriä alkoholia ennen lopettamistakaan, mutta vähäinenkin käyttö sai oloni niin huonoksi, että koin elämän olevan paljon parempaa ilman pisaraakaan.
Ystäväni olivat ottaneet alkoholittomuuteni sekä terveysintoiluni polttaripäivänä huomioon niin ihanasti, ettei ole tosikaan. Koko päivä oli todellinen hyvinvointipolttaripäivä!!! ♥
Aamupalaksi sain rakkaan veljen tyttöystävän tekemän superpirtelön ja banaanipannareita, joiden avulla ei tarvinnut pelätä nälkäkiukku-Monan esiin astumista :D Kaasoni tulivat nappaamaan minut mukaani aamupäivällä ja veivät minut siteet silmillä taidemuseonmäelle, jossa muu polttariseurue odotti.
En pysty sanoin kuvaamaan sitä fiilistä, kun otin siteet pois silmiltä ja näin ympärilläni rakkaat ihmiset. Kaikki olivat tulleet minua varten viettämään ihanaa päivää. ♥ Aamupäivä alkoi kuohuvan kilistämisellä sekä tuoreiden mansikoiden herkuttelulla. Jokainen esitteli itsensä vuorotellen ja kertoi mistä tunsimme.
Kaikilla oli päässään kaunis kukkaseppele – jokaisella omanlaisensa. Koko porukka näytti niin syötävän suloiselta :D ♥
Mansikoiden, kuohuvan ja esittelyjen jälkeen lähdimme kävelemään torin poikki Purea kohti. Yläkerran joogasali oli varattu meitä varten ja teimme ihanan rakkauden täyteisen ja avaavan joogan. IHAN PARASTA!! Tämän jälkeen olo oli (jos mahdollista) vieläkin liikuttuneempi ja kiitollisempi. Olin myös niin iloinen, että muutama polttariseurueen jäsen kokeili ensimmäistä kertaa joogaa. Tästä haluan ehdottomasti uusinnan vielä tulevaisuudessa. Joogata yhdessä, koko sali täynnä minulle rakkaita ihmisiä.
Joogan jälkeen jäimme alkakerran Pureen lounaalle (nam!!). Rakas kaasoni oli varmistanut etukäteen, että lounasmenuusta löytyy minun lemppariruokiani. :’)
Vatsat täynnä suuntasimme seuraavaksi autoille. Minulle siteet silmille ja noin 15 minuuttia autokyytiä.
Perillä Kaupunkikartano Ruokorannassa!! Tämä paikka on t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n. Koko Kaupunkikartano Ruokorannan fiilis hehkuu lämpöä, seesteisyyttä ja läsnäoloa. Täällä jos jossain tuntee olonsa rennoksi ja hyväksi. Vietimme iltapäivän ja alkuillan kokonaan Kaupunkikartano Ruokorannassa toisistamme, ruuasta, saunasta, uimisesta ja tästä upeasta miljööstä nauttien. Tahdon heti takaisin.
Kuumassa poreammeessa lilluminen teki kohtalaisen hyvää häästressin keskellä ja parasta oli tietysti kuulla kunnolla rakkaiden kuulumisia. Perinteitä kunnioittaen tehtiin morsiussauna ja sainkin munaa aimo annoksen päähäni. Tämä tosin ei ollut uutta. Pidempään blogiani lukeneet muistanee, että olen pitkään pessyt hiuksiani kananmunalla :D
Katettu välipala oli kuin suoraan päiväunestani. ♥ Terveellinen ja kaunis. Hedelmiä sekä kuivattuina että tuoreina, paljon kasviksia, dippiä, pähkinöitä ja kahvia.
Eetua oltiin haastateltu kysymyksiä varten, jotka sitten kysyttiin minulta ja testattiin miten hyvin tunnen tulevan aviopuolisoni. Itsevarmuutta riitti ja olin aivan varma, että tiedän jokaiseen kysymykseen vastauksen, mutta muutama valitettavasti meni väärin. Syytän väärin menneistä vastauksistani Eetun epäselviä vastauksia.
Tämä oli todella hauska ohjelma. Eetu oli vastannut ääniviesteillä kysymyksiin, joten saimme kuulla kaikki vastaukset häneltä suoraan minun arvauksien jälkeeni. Tämä on helppo ja hauska idea polttareihin! :)
Saunomisen jälkeen sain vielä jalkakylvyn ruusuvedessä ja niska-hartiahieronnan rakkaalta Eevalta!:’) ♥ Aikaisemmasta hieronnasta taisikin olla jo kulunut ainakin viisitoista vuotta. Eeva on sydänystäväni ala-asteelta asti ja meillä oli tapana aina hieroa vuorotellen toisiamme. Eevan kanssa on jaettu monen monta muistoa ja alkaa (taas) itkettää, kun kirjoitan tätä ja muistelen kaikkea meidän yhdessä kokemaa. Ihana rakas ystävä, joka on aina lähellä vaikka välimatka olisikin miten pitkä tahansa.
Polttariseurueesta jokainen oli tuonut mukanaan myös pienen runon tai lainauksen, joka jaettiin yhdessä. Ihana idea ja näin runoja, aforismeja ja affirmaatioita rakastavana tämä oli taas niin ihana juttu, ettei ole tosikaan. Itkuilta ei todellakaan vältytty.
Aivan mielettömän ja rentouttavan illan jälkeen suuntasimme takaisin Turun keskustaan ja seuraavaksi syömään mihinkäs muuhun, kuin suosikkiravintolaani Tintåån!! ♥ Ei tainnut olla ylläri, että härkävarras oli valintani;)
Tintåssa syömisen jälkeen istahdimme vielä hetkeksi Tiirikkalaan, josta siirryin vatsa täynnä ja ihan valtava hymy kasvoilla, mieletön kiitollisuuden tunne rinnassa nukkumaan. Soitin ennen nukahtamista vielä Eetulle ja kävin päällisin puolin läpi päivän kulun. Heräsin seuraavana aamuna sellainen lämpö sydämessä, että siitä tunteesta pidän ikuisesti kiinni.
Pictures, Riikka Lilja
Kiitos ihanat ja niin rakkaat ystävät päivästä, jota en koskaan unohda.
Ps. Muistakaa kurkata eilinen hyvinvointi-postaus Pii, nilveten, luuston ja ihon hyvinvointiin! :)
8 Comments
Siiri / Pilkettä-blogi
7.11.2016 at 12:37Vau, ihanan kuuloista ja ihanaa että päivästä oli tehty oman näköinen. <3
Mona
7.11.2016 at 13:23<3 <3 <3
laura
7.11.2016 at 20:51Kuulostaa ihanalta. Ja “alkoholittomat hyvinvointipolttarit” sopisivat minullekin täysin nappiin <3 Tosin sitä kosintaa tässä vielä odotellaan, mutta sen oikean olen onneksi löytänyt jo rinnalleni :)
Sinun positiivisuutesi ja pursuava onnellisuutesi ja energisyytesi vaikuttaa todella mahtavalta ja tavoittelemisen arvoiselta. Voisitko Mona joskus tehdä postauksen, kuinka tuollainen olotila, jatkuva onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemus saavutetaan? Tiedän esimerkiksi itsestäni, että mulla on kaikki onnen avaimet ja elämä mielettömän hyvin; olen täysin terve nuori nainen, jolla on paljon rakkautta elämässä, vakituinen työ, hyvä taloudellinen tilanne, asuinpaikka Helsingin ytimessä, kivoja matkoja monta kertaa vuodessa jne… Mutta silti usein arjen harmaus meinaa vallata mielen, unelmien tavoitteleminen tuntuu liian vaikealta ja elämä meinaa junnata paikoillaan. On vaikeaa ammentaa positiivisuutta usein, kun mieli saattaa jumiutua niihin ei-niin-hyviin asioihin . Jos osaisi olla noin tyytyväinen mitä sinä olet, varmaan silloin ei jaksaisi valittaa niistä huonoista asioista…vai?
Toisaalta meillä jokaisella on huonot hetkemme, ja onko niin että sinullakin siellä blogin ulkopuolisessa elämässä ei aina elämä ja mikään tunnu hyvältä…?
Mona
7.11.2016 at 21:08Ihana ihana Laura <3 Ensin kiitos paljon kommentistasi ja ajatuksiesi jakamisesta. Arvostan suuresti, että jaat täällä aikaa mun kanssa <3
Ja KYLLÄ, niitä huonoja päiviä tai hetkiä on kaikilla! Myös mulla vaikka täällä blogissa 99% näytän vain positiivisen puolen.
Voisin tästä aiheesta ehdottomasti kirjoittaa pidempää postausta, kiitos paljon postausideasta.
Mutta näin alkuun ihan pienen pieni, mutta sitäkin voimakkaampi konkreettinen vinkki, joka auttaa mua päivästä toiseen. Kiitollisuuspäiväkirja, joko vihkoon rustattuna tai päässä mietittynä.
Kiitollisuus on ihan liian aliarvioitu juttu. Sillä on aivan järjetön voima. Monesti, kun mua ottaa päähän ihan hemmetisti joku asia, pakotan itseni etsimään asiasta jotain mistä olen kiitollinen. Aina löytyy jotain. Joskus vaikeamman kautta, joskus samantien. Mitä enemmän oppii löytämään kiitollisuuden aiheita sen helpommin niitä löytää ympäriltään jatkuvasti. Toinen on myös vastoinkäymiset. Minulla niin kuin kaikilla muillakin on elämässä ollut asioita, jotka eivät ole menneet niinkuin niiden olisi toivonut menevän. Perheessä saattaa monella olla asioita joista ei ole helppo puhua tai itselle on sattunut tai käynyt jotain josta voi olla vaikeaa päästä yli. Sellaiset asiat usein herättää katsomaan kolikon toista puolta. Enkä tarkoita, että pitäisi hankkiutua hankaluuksiin sen takia, että voisi olla sen jälkeen positiivisempi. Ehkä lähinnä muistuttaa itseään siitä, että nallekarkit eivät todellakaan mene aina tasan, mutta asioihin voi aina itse yrittää vaikuttaa. Ja naisena kannatan myös sen puolesta, että joskus on todellakin ihan hemmetin kiva valittaa!!!!! :D Erityisesti ennen menkkoja. Välillä oikein itseään naurattaa jälkeen päin miten tyhmistä jutuista tulee valitettua, mutta kyllä sekin joskus tekee ihan hyvää;)
Sun elämä kuulostaa ihan huikealle matkoineen kaikkineen, ootko kirjannut itsellesi selkeästi joskus ylös mikä onko arjessa sitä ei niin hyvää ja mikä saa alakuloiseksi? Mä oon joskus oikein ärsytyskausina kirjannut ihan kaikki "mua ottaa päähän" jutut ja jo se on avannut silmät siihen, että hei nämä jutut voisi nähdä myös toisella tavalla tai että voisinhan oikeasti aloittaa tekemään näille asioille jotain! :)
Haleja sinne ja ihanaa iltaa <3
Anu / Aina lähelläni
9.11.2016 at 12:48Pakko kommentoida, että aivan ihana tämä Lauran kommentti ja samoin myös sinun vastauksesi siihen, Mona ♥
Koko postaus oli kyllä muutenkin aivan ihana (ja niin sinun näköinen, kuten myös koko polttaripäiväsi). Ja rakastin mustavalkokuvia ja noita kukkaseppelekuvia!
Outi Karita
8.11.2016 at 05:16Ihanan kuuloiset ja kuvien kautta myös ihanan näköiset polttarit :)
Mona
8.11.2016 at 09:53Oli mennyt roskapostin joukkoon sun kommentti! :O On muuten ihan tosi ärsyttävää tuo roskakommenttien sekaan vahingossa menevät kommentit:/ Monesti poistan ne kaikki kerralla, jolloin en huomaa, jos seassa normi kommentteja. Vitsit siihen pitäisi löytää joku ratkaisu..
Outi Karita
9.11.2016 at 08:15Aika jännä, että oli mennyt… No hyvä, että huomasit :)