* commercial links / kaupallisia linkkejä
Minut voi luokitella suoraan kahdeksi eri ihmiseksi. On inhimillinen Mona, joka on saanut riitävästi unta ja sitten on se toinen hirviö Mona, joka ei ole saanut riittävästi unta. Uni on aina ollut minulle yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä, enkä ole elänyt montaa ajanjaksoa niin, että olisin tästä itselleni tärkeästä periaatteesta joutunut luopumaan. Lukioaikana tein hetken yhtä aikaa sekä yö- että päivätyötä. Se oli sekä fyysisesti että henkisesti todella raskasta. Tuon jälkeen opin viimeistään unen merkityksen omalle hyvinvoinnille ja sen, että kroppani tarvitsee mahdollisimman säännöllisen unirytmin ja riittävästi unta joka yö. Usein yhden valvotun ja juhlitun yön jäljiltä saatan olla monta päivää toimettomana väsymyksestä.
Olen monesti kadehtien katsellut ystävien menoa, jotka eivät tunnu väsyvän mistään. Monet jaksavat juhlia joka viikonloppu tai tehdä raskasta vuorotyötä. Todella monelle tuntuu riittävän jo kuusikin tuntia unta yössä. Rakastan nukkumista ja se on osittain tapa myös purkaa stressiä, mutta välillä toivon, etten olisi niin herkkä unen muutoksille.
Tästä päästäänkin aiheeseen uni raskauden aikana ja unen määrä lapsen synnyttyä. Synnytystä odotan hyvällä fiiliksellä, mutta valvottuja öitä sen sijaan jännitän. Miten ihmeessä voi tottua siihen, ettei täysiä yöunia saa välttämättä enää moneen vuoteen? :D Toisaalta luotan kyllä siihen, että luonto ja hormoonit tekee hommasta (ehkä?!) siedettävää, mutta en silti kiellä jännittäväni miten tuon valvomisen kanssa jaksaa vielä arjessa hoitaa kaikkea muuta tärkeää.
Cotton bathrope @Ellos* (similar here*)
Raskauden aikana olen kokenut unen kanssa melko tyypillisen rytmin. Ensimmäinen kolmannes tuntui väsymyksen loputtomalta suolta. Toisella kolmanneksella uni on vuorostaan ollut paljon parempaa, kun vessassakaan ei tarvitse enää ravata niin moneen otteeseen. On muuten ollut todella helpottavaa, kun alavatsalla ei ole enää jatkuvaa paineen tunnetta. Asennon löytäminen nukkuessa on ollut paljon helpompaa, kuin ensimmäisellä kolmanneksella.
Hetken tästä saanee vielä nauttia ennen, kuin viimeisen kolmanneksen mahdollinen tukala olo kotiutuu kehoon. Mikäli raskausoireisiin on uskominen luvassa on kramppeja, jatkuvaa pissahätää (taas) ja ah sitä kuuluisan ihanaa närästystä. Periaatteessa tämä raskaana olo valmistelee jo sykleittäin uuteen elämäntilanteeseen ja valvomisiin pienen vauvan kanssa.
Odotan enemmän kuin voin sanoin koskaan kuvata meidän pienen rakkaan vauvan saapumista tähän maailmaan, mutta voi miten toivon, että saan pidettyä itseni vähistä unista huolimatta inhimillisenä Monana tulevat vuodet..:D
Uneen liittyen muuten suosittelen lämpimästi lukemaan Arianna Huffingtonin kirjoittaman Thrive kirjan, jossa puhutaan myös paljon unen tärkeydestä.
Elloksella alkoi muuten tänään taas uusi kamppis, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää, kun mukana on myös suurinosa merkkituotteista! :) Alla alet ja koodi kamppikseen:
Koodilla: 355727*
20€ alennusta yli 80€ ostoksista
30€ alennusta yli 120€ ostoksista
40€ alennusta yli 160€ ostoksista
(ei koske huonekaluja & elektroniikkaa, aletuotteita, eikä merkkejä Odd Mollyspanx, vagabond, odd molly home, ugg )
Voimassa 6.4-17.4
Pääsiäisen alekamppis puolestaan löytyy täältä*. Pääsiäisalessa mukana myös paljon ihania kodin tuotteita. :)
10 Comments
Maria
7.4.2017 at 11:24Selailin instagram-kuviasi, ja tuli mieleen, että miten olet värjännyt aiemmin hiuksiasi? :) Enää et kai edes värjää? Itselläni on melko samanväriset hiukset, hieman tummemmat ja “tylsemmät”, ja mietin miten saisin niistä vähän elävämmät, tavoittelen samantyylisiä kuin sinulla, luonnollisia, mutta kauniita :D laitoitko ennen raitoja, värjäsit liukuvärjäyksellä tai koko tukan? Sulla taisi olla oman hiustenvärin kasvatusprojekti, mutta ennen sitä ja sen aikana? :)
Kiitos jos vastaat, ja onnea perheenlisäyksestä! :)
Mona
7.4.2017 at 11:36Moikka Maria ja kiitos! :)
Olen ollut nyt jo tosi monta vuotta värjäämättä, joten hiukset on kokonaan oman väriset. Aikaisemmin mulla oli täysin blondit hiukset, eli värjäytin kampaajalla aina tyvikasvua ihan valkoiseksi. Kun lopetin blondaamisen värjäytin kampaajalla vielä pari kertaa tummia raitoja hiuksiin ja thats it. Sen jälkeen annoin vain oman hiusvärin kasvaa.
Jos kaipaat vähän vaaleampaa väriä sekaan niin kannattaa etsiä omalta paikkakunnalta hyvä kampaaja, joka osaa tehdä hyvän ja luonnollisen lopputuloksen! :) Mulla usein hiukset myös vaalenee kesällä auringosta.
Laura
7.4.2017 at 12:04Mä olen ollut aina samanlainen. Tarvitsen unta paljon tai olen kamala hirviö. :D
Itse tulin äidiksi reilu 6 vuotta sitten. Ekat 2kk oli aika kauheita, tyttö valvotti paljon kun oli mahavaivoja. Me sitten usein vuoroteltiin miehen kanssa. Tyttö nukkui joko vieressä tai sitten toinen meistä nukkui hänen kanssaan olohuoneessa, minne oli laitettu sohvapöydälle äitiyslaatikko ja sinne lakanat yms. Mieskin siellä sohvalla sitten nuokkui, toinen käsi tytön mahalla että tietää, että siinä ollaan vierellä. Kapaloakin tehtiin.
No sitten 2kk jälkeen vaihdoin osittaisimetykseen. Ja tyttö alkoi nukkumaan klo 21.00-06.00, söi ja jatkoi unia sinne 9-10 vielä. Ihanaa! Usein mies heräsi syöttämään.
9kk ikäisenä jäi sekin välisyönti pois ihan itsestään.
Tottakai tyttö näki välillä pahoja unia ja itki, mutta harvoin. Nyt ei oo tainnut 3 vuoteen herätä enää edes painajaisiin. :D Ja osaa hipsiä yksinkin sinne vessaan yöllä, jos iskee hätä. Ja osaa laittaa aamupalaa itse yms eli saadaan nukkua vaikka 13 asti viikonloppuisin. :D Kun tyttö vaan leikkii ja katsoo telkkaria ja kaikkea.
Mun ohje on, että yrittää vähän jakaa niitä yöheräämisiä isän kanssa. Mun mies onneks selviää vähilläkin unilla. :)
Mona
7.4.2017 at 12:08Ihana Laura. Iso kiitos oman kokemuksesi jakamisesta <3
Meillä on ihan samalla tavalla, että Eetu jaksaa kyllä paljon vähemmillä yöunilla. Hän tulee normaalisti aina tunti tai kaksi mun jälkeen nukkumaan, mutta herää myös reilusti aikaisemmin. Uskon kyllä, että tulee olemaan varmasti ihan todella tärkeää jakaa tuota yöheräämistä:O Mielenkiinnolla odotan kyllä tuotakin aikaa ja kyllähän se niin nopeasti (sekin) menee ohitse. Ja toisaalta olen miettinyt myös sitä, että varmasti ainakin ihan alkuun yritän nukkua myös päivällä, kun vauva nukkuu.. Mutta nähtäväksi jää miten se sitten sujuu :)
Ruusa
7.4.2017 at 15:07Minä olen myös aina tarvinnut paljon unta. Ihana tyttömme on nyt 1v 2 kk ja olemme saaneet sinä aikana nukkua noin viisi kokonaista yötä. Se on raskasta, tietenkin, mutta on yllättävää, miten sitä jaksaa, vaikkei etukäteen uskonut. Nykyään meillä on hyvänä yönä 2 herätystä, huonona 5-7. Kyllä siinä hermot kiristyy, se on selvä. Sit vaan armeliaisuutta itselle ja puolisolle! Muistan että vauvan synnyttyä olin ihan hajalla ja ajattelin, että mä en enää IKINÄ saa nukkua.. Imetys, varsinkin yöimetys ja sen tuottamat hormonit auttaa jaksamaan. Yllättävää on, miten sitä jaksaakaan. Jaksaa, jos yössäsi on edes yksi 3 h katkeamaton unisykli, ja vaikka joutuu siitä muun yön heräämään. Jos on tuo yksi kolmen tunnin sykli, jonka saa heräämättä nukkua, niin kestää. Jos sitä ei ole, eli jos vauva herättää tunnin, puolentoista välein läpi yön, kuten meillä oli kun lapsi oli 8-11 kk ja oppi liikkumaan, mikä on tyypillinen ikä että univaikeuksia on, pitää vuorotella isän kanssa, koska se alkaa tehdä tosi tiukkaa. yllättävää on myös, että jos saa rauhassa nukkua yhden yön, sillä jaksaa pari viikkoa eteenpäin. Kokemuksesta voin suositella seuraavia: nuku päiväunia vauvan kanssa kun on mahdollista. Älä edes yritä pitää mitään omaa aikataulua, ja katsoa illalla leffoja, vaan mene illalla nukkumaan silloin kun vauvakin, koska tod.näk alkuyöstä saat ainoastaan tuon pidemmän unipätkän nukuttua. Ota vauva kainaloon nukkumaan ja opettele imettämään kyljellään, niin saat levättyä. Jätä kotihommat ja muut tekemättä, jos sulla on tilaisuus lepoon. Käytä aina mahdollisuus lepoon, jos se on :) Jos päiväunet ei itselle tule silmään, niin sekin auttaa, että vaan makaa paikoillaan eikä tee mitään tai rehki mitään. Ja tosiaan, vuorotelkaa öissä isän kanssa.
Toivottavasti saatte hyvin nukkuvan vauvan. Monet vauvat heräilee.. vauvan neurologia on erilaista kuin aikuisen. Monet vauvat tarvii apua unisyklin vaihtuessa, kun havahtuvat siihen unen ohentuessa. Kantoliina on myös hyvä tapa, jos vauva tarvii läheisyyttä paljon päivällä ja ei esim. nuku vaunuissa tai muualla kuin sylissä, saat kädet vapaaksi :) Tsemppiä tulevaan, tulet kyllä pärjäämään!
Mona
8.4.2017 at 11:24Voi vitsit tässä tuli vaikka mitä vinkkejä! Tämä vertaistuki täällä on kyllä ihan korvaamatonta. Iso kiitos Ruusa <3
Pitää tuo kantoliina ehdottomasti hankkia heti hyvissä ajoin! :)
Emma
8.4.2017 at 07:45Tuttuja mietteitä :) Meillä nyt esikoinen nukkuu jo aika hyvin, mutta la lähestyy ja sitä myötä valvomiset. Itse menin aika ylikierroksille nukkumattonuuden takia ja oikeastaan siihen auttoi vain lempeys ja luotto, että selviän vähäisilläkin unilla. Kun lakkasin laskemasta monta tuntia olin nukkunut ja piilotin kellon. Öiden jakaminen miehen kanssa on kanssa tärkeää. Aluksi se onnistui, mutta oli myös aikoja jolloin vain äiti kelpasi. Rankkaa oli välillä, mutta ei näköjää niin rankkaa, sillä kohta valvotaan uudestaan :) Kirjavinkkinä Unihiekkaa etsimässä. Siellä on hyvää tutkittua tietoa vauvan unesta.
Mona
8.4.2017 at 11:28Mahtavaa, kirjavinkki menee heti listalle! :) Kiitos.
Niin se taitaa vaan aika kuultaa muistot ;D Meilläkin toiveena toinen suht lyhyellä aikavälillä, joten saa nähdä unohtuuko tuo alun valvominen äkkiä. Täytyy toivoa, että ensimmäinen olisi kunnon unimönkijäinen ja toinen sitten voisi olla vähemmän nukkuvaa sorttia:’D
Katja
9.4.2017 at 11:04Puit omia ajatuksiani hyvin sanoiksi, valitettavasti ja onneksi olen samanlainen :D. Lapsia ei vielä ole mutta miehen kanssa mietitty miten ihmeessä tulen pärjäämään, kun uni tai sen puute vaikuttaa vahvasti mielialaan ja jaksamiseen. Säännöllinen unirytmi on mua kasassa pitävä voima. Suhteen alussa mies ihmetteli miten se voi olla mahdollista mutta vuosien yhdessäolon jälkeen ei ihmettele enää :D
Mona
9.4.2017 at 11:50Hahah :D Mahtavaa, etten ole yksin ;) Mä raportoin sitten kun ollaan ekoista kuukausista selvitty, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä :D