Silmiini osui tämä vanha teksti Henkka Hyppöseltä, joka herätti tunteita Hidasta Elämää FB:n puolella.
“Olen vahvasti sitä mieltä, että töissä kannattaa käydä vain, jos suhde työhön on intohimoinen. En kerta kaikkiaan ymmärrä, minkä ihmeen takia kukaan käyttää 40 tuntia, anteeksi 37,5 tuntia, viikossa työhön, josta parhaimmillaankin palkintona on vain mieto ahdistus”, kirjoittaa Henkka Hyppönen.”
Aika kärkkäästi Henkka on sanansa on valinnut tekstiin, mutta jutussa on mielestäni paljon perää ja hyvää sanomaa.
Valtaosan meistä täytyy käydä töissä, jotta saa leivän pöytään ja laskut maksettua. Mutta tarkoittaako se sitä, että vain harvoilla ja valituilla on varaa valita työ, johon voi asennoitua intohimoisesti?
Periaatteessa ulkopuolisen silmin upea ja loistokas ”unelmaduuni” voi olla tekijänsä mielestä aivan kuraa vaikka siitä maksettaisiin hurjia summia ja päin vastoin todella tylsältä vaikuttava ja huonosti palkattu homma taas voi jollekin toiselle olla se intohimon kohde, josta saa joka päivä iloa ja onnea elämään.
Loppujen lopuksi intohimo on vain tunne jokaisen meidän sisällä. Vain minä itse voin omaan tunteeseeni viime kädessä vaikuttaa. Kukaan muu ei voi tuntea puolestani.
Jokaisella työpaikalla on aina joku joka ärsyttää tai tuntuu häiritsevän työntekoa. On kuitenkin täysin itsestään kiinni miten asioihin suhtautuu. Jokaisessa työssä on huonoja puolia, mutta on aina itsestään kiinni miten asiat näkee. Meillä länsimaissa on noin yleisesti ottaen asiat töiden suhteen todella hyvin. Aina ei voi valita työpaikkaansa, mutta aina voi ottaa tavoitteeksi kehittää jotain uutta ja mielekkäämpää itselleen. Aina voi oppia jotain uutta. Ja aina löytyy jotain mistä olla kiitollinen tässä ja nyt. Myös kaikkein kurjimmilta tuntuvista työpäivistä voi löytää jotain hyvää.
Olen Henkan kanssa samaa mieltä siitä, että 40 tuntia viikossa on paljon siihen, että nuo tunnit kuluttaa vuodesta toiseen vain selviytyäkseen. Kaikilla meillä tulee huonoja hetkiä, mutta onko niihin syytä jäädä pitkäksi aikaa ilman, että pyrkii aktiivisesti muuttamaan omaa tunnetta ja asennoitumista?
Harvoin mitään saa ilmaiseksi. Oman intohimonsakin eteen usein pitää tehdä aika paljon töitä, mutta se voi olla antoisaa, jos osaa asennoitua oikein. Palkintona voi olla 40 huomattavasti mukavampaa tuntia viikossa.
No Comments