Täällä nukutaan edelleen vaihtelevasti. Välillä paremmin ja välillä vähän huonommin. Parannusta on tullut ihan valtavasti aikaisempaan verrattuna, mutta kokonaisia öitä ei juuri ole kuulunut. Tavallaan tuntuu ihan hölmöltä, että edes harmittelen tilannetta, kun 2-3 syöttöä yössä on todella hyvä tilanne siihen karmeaan tunnin tai kahden välein heräilyyn. Mutta ihmeesti sitä vaan tottuu aina tilanteeseen ja unohtaa aikaisemmat yöt.
Minä ainakin myönnän, että kaipaan todella paljon sitä, että saadaan nukkua illasta aamuun ilman ainuttakaan herätystä. :D Olkoot kuinka itsekästä, mutta näin se vaan on. Ne yöt, kun ollaan nukuttu hyvin vaikuttaa ihan hurjasti omaan oloon ja olen aivan eri ihminen, kuin niinä päivinä, kun takana on useampi herätys.
Nyt mietinnässä onkin kunnon unikoulun pitäminen. Jotenkin sitä vaan lykkää jatkuvasti eteenpäin. Milloin minkäkin syyn takia. Haaveissa on myös isompi koti. Seuraavassa kodissa ehdoton edellytys on yksi huone lisää. Uskon, että unet paranee merkittävästi, kun saadaan bebe omaan huoneeseen.
Tällä hetkellä tuntuu, ettei aika (ja energia) riitä mitenkään kaikkeen mitä haluan tehdä. Se on jotenkin tosi ristiriitaista. Tiedostan, että vauva-aika on super lyhyt ja menee (liian) nopeasti ohi. Kohta ikävöin jo tätä aikaa. Silti samaan aikaan haluan tehdä myös omia juttuja, joille aikaa on kuitenkin todella rajatusti. Päiväunien aikana ehdin aloittaa yhtä juttua, mutta harvoin saan mitään loppuun, kun toinen jo heräilee. Rakastan tehdä töitä ja tälläkin hetkellä on miljoona juttua mielessä, joista kirjoittaa tai kuvata videota, mutta aika ei vaan yksinkertaisesti riitä. Iltaisin ja öisin toki voisin tehdä enemmän töitä (alku illan Salama nukkuu yleensä hyvin), mutta usein kaadun viimeistään kymmeneltä jo itsekin väsyneenä sänkyyn. Tasapainoilu arjessa kaiken kanssa onkin yksi haaste äitiydessä unenpuutteen lisäksi. Toisaalta saan olla super kiitollinen, että on näinkin mitättömiä “ongelmia”. Meillä on kuitenkin asiat paremmin kuin hyvin. ♥ Jokaikinen päivä muistutankin itseäni siitä, että muistan olla armollinen itselleni ja kaikkea ei yksinkertaisesti voi eikä pysty tekemään samaan aikaan. Kaikelle on aikansa ja tärkeintä on vain priorisoida asiat oikein.
22 Comments
Jenni
22.2.2018 at 09:38Ei meillä vielä 10,5kk ole nukkunut kokonaista yötä heräämättä! Paras yö taitaa olla 20-06.30 kahella tutin nostolla.
Siirrettiin hänet omaan huoneeseen ja välillä menee hyvin, välillä saa ravata siellä..
Ehkä reilun vuoden ikäsenä alkaa nukkumaan tai sitten ei
Mona
22.2.2018 at 10:43Heh ehkä, ehkä ei :D Toivotaan, että alkaa!!!! :D
Suvi
22.2.2018 at 09:41Ihanan pehmoinen pikkupoika!<3
Tsemppiä jaksamiseen!Mun mielestä jokaisen elämä on sen verran ainutlaatuinen kokonaisuus,että ei voi verrata paperilla,mikä on "helppoa" tai "vaikeaa".Siksi mä kannustaisin siihen,että älä tunne huonoa omatuntoa "valittaa" huonosti nukutuista öistä,vaikka Salama heräis "vaan" pari kertaa yössä. Meillä esikoinen nukkui lähtökohtaisesti koko ajan hyvin (lukuunottamatta 4kk kohdalla olevia yöhulinoita),mutta mä nukuin silti ihan älyttömän huonosti itse ja väsymys painoi ja muutenkin koin sen vauva-vaiheen vaikeana.Tuntui ihan kauhean väärältä puhua omista "ongelmista",kun toisilla oli asiat vielä huonommin.Kunnes tajusin,että mun tunteet on mulle aitoja ja siltä ne sillä hetkellä tuntui.Ja ei ole epäitsekästä kaivata hyvin nukuttuja,kokonaisia öitä!Tai omaa aikaa.Tai "entisiä" omia juttuja.Vaikka sä oot nyt äiti,niin oothan sä kuitenkin myös se sama Mona kuin aiemmin.Ymmärrettäviä tunteita!
Auringosta energiaa!<3
Mona
22.2.2018 at 10:43“Kunnes tajusin,että mun tunteet on mulle aitoja ja siltä ne sillä hetkellä tuntui.” AAMEN! Se on just näin. Ja kun kyllähän sen silti tietää miten super mega kiitollinen saa olla kaikesta, mutta silti jokainen elää sitä omaa hetkeä ja aina on jotain kullakin. Turha vertailla.
Kiitos ihanasta kommentista ja muistutuksesta Suvi <3 Halaus <3
Nimetön
22.2.2018 at 09:52Meillö oli katkonaisia öitä 9-kk asti kunnes ne yhtäkkiä jäivät ja tilalle tuli kokonaiset tai yhdellä herätyksellä nukutut yöt. Meillä heräily loppui siihen, kun poika alkoi syömään kunnon aterioita kiinteitä, esim. kokonaisen ison pilttipurkin lounaaksi ja puuroa illalla _kunnon_ lautasellisen. Nyt on nukuttu pari viikkoa kokonaisia öitä. Ja poika on alkanut syömään yhä isompia annoksia päivällä :D Meillä arkea on myös auttanut hoidossa käynti, kolmena päivänä viikossa n. 3h kerrallaan. (Viikossa noin 9h) Olen itse töissä, mutta joustavilla työajoilla. Lyhyet hoitopäivät on helpottaneet kummasti mutta parin tunnin hoitopäivät on lapsellekin mieluisia, viihtyy tosi hyvin.
Mona
22.2.2018 at 10:41Wau, mahtavaa! Meillä nyt myös tarkoitus etsiä hoitaja muutamalle päivälle viikossa! :) Uskon, että se kyllä jeesaa tosi paljon.
Memmu
22.2.2018 at 10:37Meillä keskimmäinen tyttö valvotti kolme vuotta. Hän heräili yöllä uniinsa. Yleensä ne taisivat liittyä päivän tapahtumiin isosiskon kanssa kun hänen nimeään usein huusi. Vuoden nukuin koko yöt ja nyt kolmas tyttö syntyi tammikuun lopussa ja häntä imetän öisin. Toivon että hän ei valvota kolmea vuotta. ☺ Tsemppiä sulle öiden kanssa.
Mona
22.2.2018 at 10:40Ou my :D Toisaalta kolmekin vuotta taitaa mennä aika nopsaan tässä vauva-arjessa :D
Jessica
22.2.2018 at 10:40Meillä lopetettiin yösyötöt 8kk iässä, tätä ennen olin pari kuukautta hokenut että ”vielä 1yö ja sitten lopetan” :D väsymyksen takia ajattelin että helpommalla pääsee kun syötän ja poika nukahtaa sitten uudestaan.. sitten niitä herätyksiä alkoi tulemaan enemmän ja enemmän ja aamu alkoi pahimmillaan 4.30!! Ajatuskin koko yön kestävästä huudosta maidon perään ahdisti! Mutta pakkohan se on joskus tehdä…? Ekana yönä taisi huutaa n 1,5 h ennen kuin nukahti, seuraava herätys kesti 5min ennen kuin nukahti ja aamu alkoi ”vasta” 6 pintaan, seuraavana yönä heräsi kerran ja itki puolisen tuntia.. yölliset huudot loppui kahdessa yössä!! Ja aamut ovat alkaneet koko ajan myöhemmin.. nyt nukutaan (ikää 10kk) jo helposti 12h, yksi yö jopa 14h putkeen! :D ja toki silloin tällöin saattaa herätä jossain vaiheessa, muutaman minuutin saattaa huudella, mutta nukahtaa ilman että tarvii minkäänlaista huomiota!
Halusin vaan jakaa oman tarinan, kun vielä pari kuukautta takaperin olin aivan rikki näiden öiden takia!
Tsemppiä teille öihin ja mahdolliseen unikouluun <3 muuta neuvoa en halua antaa kuin että jos ja kun jossain vaiheessa yösyötöt lopetat, niin pysy päätöksessä! Siinä vaiheessa kun oma lapsi oli huutanut tunnin, olin valmis luovuttamaan. Sillä hetkellä se tuntui itseltä lapsen ”kiduttamiselta”, mutta samalla tiedostin että jos nyt luovutan niin itse kiusasin vaan lasta turhaan ja joku päivä joudun kuitenkin tän saman kokemaan! :/ :)
Mona
22.2.2018 at 10:49Kiitos paljon ihana Jessica kommentista ja oman kokemuksen jakamisesta <3 Ihan mahtavaa kuulla, että saitte noin nopsaan ison eron - ihan huippua koko perheelle!
Emmi
23.2.2018 at 09:50Voi Mona pitäkää se unikoulu! <3 Meidän kaveri heräili sen elämänsä ekat 5kk n. 30-60 minuutin välein ja viime yönä vetäsi 21-07, ja minä nukuin 22-06.30. Kelpaa!
Mona
23.2.2018 at 11:21Oi oi oi kuulostaa täydelliselle! Saanko kysyä millainen unikoulu teillä toimi? Meille suositeltiin neuvolassa tassuttelu-unikoulua.
Emmi
23.2.2018 at 12:13Maestro Liisa Niskakankaan suunnittelema… :D Se on varmaan jokin sekoitus tassutusta/suhistelua. En oikeastaan osaa suoraan sanoa mihin kategoriaan menisi! Mutta yksinkertaisuudessaan mies nukkui pojan kanssa samassa huoneessa, mä kävin alkuun syöttämässä nukkuvan vauvan (sitten luovuin niistä syötöistä) ja muut heräämiset isä hyssytteli takaisin uneen. Ekana yönä 11 heräämistä, tokana 4, kolmantena kaksi… Eli apu tuli hyvin nopeasti. Liisan palveluita kai käytittekin jo? Varmasti omin neuvoinkin pärjää, me oltiin niin finaalissa että otettiin apua.
Mona
23.2.2018 at 20:39Liisa on kyllä super! Meillä saatiin tosiaan päivärutiini ja päikkärit kuntoon Liisan avulla! :) Rutiinit kun pysyy niin päikkärit sujuu loistavasti. Tosin heti jos poiketaan rutiineista niin sen huomaa heti päikkäreissäkin. Mulla taitaa tässä kunnon unikoulun pitämisessä kaikkein vaikeinta vaan pysyä juuri päättäväisenä. Mutta ehkä pian.. :D Viimeistään 8kk kohdalla… Näitä takarajoja on helppo asettaa;)
Kirsi
23.2.2018 at 14:45Meillä on lapset 7- ja 4- vuotiaat eikä meillä vieläkään nukuta yhtenäisiä öitä kuin ajoittain. Vanhempi lapsista on aina ollut huonompi nukkumaan ja omaa niin vilkkaan mielikuvituksen, että meillä kootaan öisin legoja tai pelataan jääkiekkoa :) Silloin kun siis saa nukkua niin se tuntuu kyllä luksukselta ja huomaa omassa olossa. Isompien lapsien kanssa saa tuota unta onneksi tankattua lomilla ja viikonloppuisin kun antavat meidän vanhempien nukkua aamuisin pidempään ja touhuavat omia leikkejään, että saadaan vähän levätä kun arjessa joudutaan aikaisin heräämään töihin. Aika aikansa siis kutakin ja lapsilla tuntuu aina olevan jokin vaihe mikä vaikuttaa toisilla enemmän sinne yöuniinkin. Muista levätä itse aina kun mahdollista vaikka päiväunien aikaan, työt kyllä odottavat tekijäänsä ja niiden aika tulee vielä.
Mona
23.2.2018 at 20:36Ou my :D Mutta voi toista symppistä <3 Ja näinhän se on, aikansa kutakin. Kaipa näitä yöherätyksiäkin vielä ikävä tulee :D
Miia
23.2.2018 at 15:46Meidän tyttö nukkui hyvin ensimmäiset 3 kk, yleensä 20.30-05.00 jonka jälkeen imetys ja tämän jälkeen nukkui vielä noin 07.30 asti. Tämän jälkeen kuitenkin alkoivat yöheräilyt jotka pahentuivat koko ajan ja tytön ollessa 1v4kk heräsi pahimmillaan jopa 15 kertaa/yö. Pidimme unikoulun Unijunan avulla ja nyt nukkuu käytännössä kokonaisia öitä ja hän nukahtaa itse. :) Tsemppiä teille!
Mona
23.2.2018 at 20:33Oi 15 kertaa on kyllä käytännössä koko yön valvominen.. Huh onneksi saitte unet kuntoon!!! :)
Rosa
24.2.2018 at 10:20Heippa,
Meillä auttoi yöheräilyyn iltapuuron ottaminen iltarutiineihin noin 5kk iässä, sen jälkeen poitsu tankkaa vielä maitoa ja näin on nukkunut yön heräämättä 08.00-06.00 eli pitkiä unia vetelee putkeen. Toki kaikki vauvat ovat erilaisia eikä kaikki toimi kaikilla. Myöskään pinniksessä tai vieressä ei herra suostunut nukkumaan vaan kiemurteli koko yön mutta suojaisassa kopassa nukkuu kuin tukki :D tsemppiä öihin,heräily on raskasta ja todellakin vie mehut!
Mona
25.2.2018 at 08:58Wau 8-06 huikeeta! :D Täällä nyt aloitettu hiukan unikoulua ja aika hyvät pari yötä takana.. Sormet ristiin, että jatkuu :)
Memu
6.3.2018 at 12:35Meidän vaavi heräili enemmän tai vähemmän tunnin välein koko ensimmäisen vuoden – välillä saattoi vetästä syystä X kolme tuntia putkeen ja valvoin tietenkin ihmetellen vieressä. Lopulta pidin unikoulun aivan kauheassa väsymyshorroksessa ja olen ihmetellyt jälkeenpäin, miksi odotin niin kauan. Aina oli joku mukamas painava syy lykätä koulua. Tietenkin kävi niin, kuten olin monesti lukenut, koulutus tepsi nopeasti ja tulokset oli hämmästyttäviä. Tyyppi alkoi nukkui kokonaisia öitä kolmen yön jälkeen (=heräilee, mutta ei kaipaa mitään huoltoa/ruokaa/taputuksia) eli meillä on yöllä ihana rauha ja herään iloisen taaperon “puurrroo” huutoihin. Lyhyestä virsi kaunis: jos lapsi on terve, pidä unikoulu asap, hämmästyt ihan varmasti miten helpolla pääsittekään
Mona
6.3.2018 at 13:59Wauuu!! Ja tietkö, että täällä myös nyt mennyt ihan super hyvin yöt. Yömaidot toista viikkoa jo ollut poissa (aikanen aamumaito on vielä :D ) mutta siis muutos on VALTAVA!!! Koitan pian kirjoitella tästä tarkemmin. Mutta todellakin tää on just näin: pidä unikoulu asap. Olisi pitänyt pitää aikaisemmin :D