Miten selviän äitiyden ja yrittäjyyden tasapainoilusta?

Sain viettää viime viikolla koko päivän ihanan ystäväni ja kolleegani Leenin kanssa. Tutustuimme vasta vajaa vuosi sitten ja heti ensimmäisten treffien jälkeen oli sellainen olo, kun oltaisiin aina tunnettu. Meitä yhdistää vahvasti äitiyden lisäksi yrittäjyys ja kiinnostus hyvinvointiin. Olen tainnut mainita, etten ole pitänyt lainkaan äitiyslomaa. Heti synnäriltä kotiin palattuani jatkoin töiden tekoa. Olen pitänyt vain yksittäisiä vapaapäiviä siellä täällä, mutten lainkaan kunnon lomaa. Eikä ole Leenikään. Hänen kanssaan onkin huojentavaa keskustella yrittäjyyden ja äitiyden yhdistämisestä. Vertaistuki on ihan korvaamatonta. Olemme puhuneet paljon siitä millaista on yhdistää äitiys ja yrittäjyys ja päätin jakaa nyt muutamia ajatuksia myös täällä blogin puolella.

Minulle yrittäjyys on juurtunut syvälle minuuteen. Uskon vahvasti, että tulen olemaan yrittäjänä tavalla tai toisella koko työurani. Oheen saattaa tulla muita projekteja, mutta uskon yrittäjyyden aina olevan ainakin pienessä määrin mukana elämässäni. Yrittäjyys antaa itselleni valtavasti energiaa ja onnellisuutta. Se tuo erilaista vastuuta asioista, kuin työntekijänä. Vastuun lisäksi yrittäjyys mahdollistaa myös vapauden päättää itse omista asioistaan.

Yrittäjyyden vapaus onkin ollut yksi suurimmista voimavaroista vauva-arjessa. Olen voinut päättää itse aikataulut ja tehdä töitä mahdollisuuksien mukaan kelloa katsomatta. Helppoa äitiyden ja yrittäjyyden yhdistäminen ei kuitenkaan ole ollut.

Olen aikoinaan tehnyt töitä perintäasiantuntijana perintätoimistossa. Olen todella tarkka taloudesta ja hoitanut maksut aina ajoissa. Vauva-arjen myötä olen kuitenkin pudonnut kärryiltä miten monta maksumuistutusta olen saanut unohtuneista laskuista, enkä edes uskalla ajatella paljonko niihin on mennyt aivan turhia kuluja. Väsyneenä aivokapasiteetti on ollut rajallista.

Olen valvonut aamuyöhön asti tehden tietokoneella tehtäviä, joiden deadline on seuraavana aamuna ja mennyt sen jälkeen ”nukkumaan” eli syöttämään vauvaa tunnin välein aamuun asti.

Olen mennyt työtapaamiseen koko yön valvomisen jälkeen ja itkenyt väsymystä edellisenä iltana. Olen ollut niin monta kertaa epämukavuusalueella yrittäjyyden ja äitiyden yhdistäessä, etten ole koskaan ollut missään. Silti, en vaihtaisi mihinkään päätöstäni tasapainoilla näiden välillä.

Yrittäjänä töiden keskeyttäminen kokonaan on todella vaikeaa ja monelle jopa mahdotonta. Riippuu toki paljon työnluonteesta, mutta harvalla yrittäjällä on mahdollisuutta pitää esimerkiksi kolmea vuotta kokonaan vapaata lapsen synnyttyä. Vuosikin on jo pitkä aika olla poissa kokonaan.

Minulle oli alusta asti selvä päätös, etten tule pitämään äitiyslomaa. Haluan toki keskittyä vauvaan, mutten silti halua kokonaan unohtaa itselleni tärkeitä asioita.

Kuuntelin juuri ihanan Yoga girlin podcastin omasta ajasta. Hän on menestynyt yrittäjä ja yhdistänyt myös yrittäjyyden vauva-arkeen. Saan hänen podcasteista paljon vertaistukea, ymmärrystä ja huojentavaa oloa siitä, että en todellakaan ole yksin ajatusten ja monien ristiriitaisten tunteiden kanssa.

Moni kritisoi sitä, että miksi tehdä töitä, koska vauva-arki tulee olemaan elämässä niin lyhyt aika. En tietenkään voi nyt sanoa mitä ajattelen esimerkiksi viiden vuoden päästä, mutta tällä hetkellä koen olevani paljon parempi äiti, kun saan tehdä ja toteuttaa itseäni myös omissa intohimoni kohteissa. Haluan olla äiti, mutta samalla myös pysyä mukana urassa.

Kuluneen 11 kuukauden aikana olen joustanut valtavasti itselleni tärkeistä asioista. En tietystikään ole voinut toteuttaa omia haaveita ja tavoitteita samalla mittakaavalla mitä olisin voinut tehdä ilman vauvaa. Olen silti todella tyytyväinen, että olen pystynyt tasapainoilemaan näiden kahden välillä melko hyvin. On ollut hetkiä, kun olen ollut valmis luovuttamaan ja laittamaan töiden suhteen hanskat tiskiin, mutta seuraavana päivänä on taas ollut jo parempi fiilis. En koe, että olisin menettänyt vauvavuodesta mitään vaikka olen koko ajan tehnyt myös itselleni tärkeää asiaa eli työtä.

Pictures, Juha Pesonen / edited by me

Se missä haluan oppia paremmaksi on tasapainoilu niin, että koen olevani riittävän hyvä. Usein sitä kokee nimittäin syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, kun yhdistää itselleen monta tärkeää asiaa. Jos tekee paljon töitä, kokee helposti olevansa huono äiti ja jos taas ei ehdi tehdä töitä niin paljon, kuin haluaisi kokee olevansa maailman huonoin yrittäjä.

Tavoitteeni onkin olla itselleni vauva-arjessa armollinen. Muistaa kiittää itseäni joka päivä saavutuksista, pienistäkin sellaisista. Ei tarvitse olla täydellinen ja tehdä paljon ollakseen tyytyväinen itseensä. Vähän vähemmänkin on joskus riittävästi.

Oletko sinä yhdistänyt työt ja äitiyden? Jos niin millaisia ajatuksia se on sinussa herättänyt?