Erikoiset ajat vaikuttaa monen mieleen ja kehoon, ainakin allekirjoittaneen. Keväällä huomasin puristavan ahdistuksen nousevan rintaan useammin. Paniikkikohtauksiltakaan en välttynyt. Itku oli herkässä ja huoli suuri. Kesän ja syksyn mittaan asioihin on alkanut suhtautua tasaisemmin ja tilanne realisoitua paremmin. Talven myötä kasvanut negatiivinen uutisointi ja somessa ihmisten asettuminen toisiaan vastaan on saanut taas ahdistuksen tunteita takaisin pintaan.
Vaikka itse ei voi kaikkeen ympärillään vaikuttaa, voi oman sisäisen äänen kanssa tehdä paljon töitä ja vaikuttaa sitä kautta omaan hyvinvointiin, jonka uskon myös välillisesti vaikuttavan laajemmin yhteiskuntaan.
Tällä hetkellä oma ensisijainen päämääräni on pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Uskon sen heijastuvan erityisesti läheisiini ja sehän on loppujen lopuksi se mikä juuri minulle itselleni on tärkeintä. Haluan, että minun rakkaimmillani on hyvä olla. Erityisesti huomaan, että äitinä minun tunteeni ja ahdistukseni heijastuu hyvin nopeasti pieneen lapseen. Haluan tehdä siis ennen kaikkea omalle lapselleni palveluksen sillä, että keskityn pitämään extra hyvää huolta itsestäni.
Hyvinvointi ja itsestä huolehtiminen ovat minulle tuttuja juttuja ja arvomaailmassa korkealla. Se ei kuitenkaan tarkoita sen olevan aina kovin helppoa. Etenkään näinä aikoina, kun edessä on käsiteltävänä täysin uudenlaisia tilanteita.
Minulle tällä hetkellä on tärkeää kokonaisvaltaisesti elämänhallinta. Se, että tiedostan omat ajatukseni ja niistä syntyvät tunteet. Tiedostan sen, että kaikkia omia ajatuksia ei tarvitse uskoa, enkä aio antautua omien ajatusten orjaksi. Ajatukset eivät määritä sitä mitä minä olen.
Minulle hyvinvointi lähtee ennen kaikkea tietoisesta mielestä ja mielenhallinnasta. Ymmärryksestä, että voin vaikuttaa itse omaan sisäiseen keskusteluun ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Olen ihminen, joka kiinnostuu monista asioista intensiivisesti ja saattaa uppoutua tunneiksi selvittämään ajatuksia herättäviä ilmiöitä. Oman intensiivisyyteni takia huomaan myös helposti antavani omaa kallisarvoista energiaani asioille, jotka eivät sitä ansaitse juuri nyt. Sen vuoksi pidän tosi tärkeänä päivittäistä pysähtymistä niiden asioiden äärelle, jotka ovat juuri minulle tässä hetkessä tärkeitä. Mitä useammin pysähdyn sen todennäköisemmin havahdun jos ajatukseni ovat vieneet minut väärään suuntaan haluamaltani polulta.
Minulle se tarkoittaa tällä hetkellä sosiaalisen median käytön vähentämistä sekä uutisten lukemisen rajaamista. Sosiaalinen media triggeröi jatkuvasti mieltä ja on käytännössä suuri draaman näyttämö, joka imee mukaansa loputtomaan kuvien ja tekstien virtaan. Itselle sosiaalinen media on vielä työ, joka entisestään vahvistaa sen tuottamia tuntemuksia. Monen asian ottaa helposti itseensä somessa, vaikkei kyseessä millään tavalla olisikaan itseensä liittyvä keskustelu. Minulle on kaiken sen keskellä tärkeää muistaa ottaa säännöllisesti etäisyyttä. Olen taipuvainen riippuvuuksiin (näistä toivon voivani joskus kirjoittaa enemmän) ja myös some aiheuttaa sitä helposti. Sosiaalisen median aiheuttamasta riippuvuudesta löytynee tänä päivänä jo paljon tutkimuksiakin. Rajojen asettaminen sekä somen että uutisten kanssa on yksi tämän hetken tärkeimpiä hyvinvoinnin edistäjiä. Helpommin sanottu kuin tehty.
Liikunta on myös yksi asia, joka tuo merkittävää hyvää oloa tällä hetkellä. Hikoilu, venyttely ja painojen nosto saa elämän kiertämään kehossa. Ilman liikettä tukahdun ja kehon lisäksi alkaa mieli voida huonosti ilman liikettä. Pimeän marraskuun aikana en voi väittää hihkuvani innosta lähtiessäni lenkille, mutta marraskuun heittämällä paras päätös oli käydä joka päivä lenkillä. Ei ole väliä teenkö pitkän vai lyhyen lenkin, vaan sillä että lähden ja saan raikasta ilmaa ja liikutan kehoani edes vähän.
Joogalla on myös ollut merkittävä rooli siinä, että pystyn pitämään mielen tasapainossa. Erityisesti Yin jooga haastaa ja pakottaa kuuntelemaan itseään ja kehoaan tarkemmin. En voisi olla onnellisempi siitä, että huomenna alkaa odottamani Yin jooga ja meditaatio ohjaajakoulutus. Se matka tulee olemaan taatusti minulle suuri ja tärkeä.
Mielen hyvinvointia olen edistänyt myös terapialla, josta saan valtavasti työkaluja arkeen. Koen, että on parempi käydä terapiassa mieluummin vähän liian aikaisin, kuin liian myöhään. On paljon helpompi käsitellä asioita, kun oma jaksaminen on vielä hyvä. Totta kai terapialla on tärkeä paikkansa silloin, kun on todella suuren avun tarpeessa, mutta koen itse että on vähintään yhtä tärkeää pitää myös ennaltaehkäisevästi huolta mielestä terapian avulla, jos kokee sen itselleen toimivaksi.
Minä olen aina ollut se, joka tahtoo puhua asioista hyvin syvällisesti ja analyyttisesti. Minulle on tärkeää saada keskusteluihin syvyyttä ja tarkoitusta. Terapia mahdollistaa minulle sen, että voin sukeltaa todella syvälle omaan alitajuntaani ja samalla kyseenalaistaa omia ajatusmallejani.
Erilaisia terapiamuotoja on vaikka kuinka, minusta on tärkeää löytää juuri itselleen oikea muoto sekä terapeutti.
Viimeisenä tahdon mainita vielä sen kaikkein tärkeimmän, päivittäisen kiitollisuuden tuntemisen. Kiitollisuus on sydänlääkettä. Mitä enemmän koemme kiitollisuutta, sen enemmän saamme lisää aiheita tuntea kiitollisuutta. Aina löytyy tästä hetkestä jotain mistä olla kiitollinen. Kiitollisuuden tunne on parasta vastavoimaa ahdistukselle ja pelolle.
Pyrin pysähtymisten ohella joka päivä muistuttamaan itseäni pienistäkin kiitollisuuden aiheista. Niiden tunteiden äärelle hengähtäminen tuo aina turvaa ja onnea.
gifted* Shoes, Vamsko* / jeans, Lindex* / Knit, Bmuir @fleasecondhand / Jacket, Esprit* / Bag, Aarikka*
Photos Carita Alfthan / edited by me
The struggle ends when the gratitude begins
