Asut

Olen viimeisen parin vuoden aikana oppinut kokemuksen kautta, että vähemmän on sittenkin enemmän. Olen aina omannut korkean työmoraalin ja kokenut, että töiden teossa enemmän on enemmän. Aloitin työt nuorena ja lukioaikana paahdin montaa työtä samaan aikaan kirjoitusten kanssa. Olen aikaisemmin kertonut täälläkin omasta työhistoriastani.

Työ-minään on tullut viimeisen kahden vuoden aikana iso muutos. Lapsen saaminen on muuttanut koko pakan aivan ylösalaisin. Ihan aina en ole täysin varma, onko muutos ollut pelkästään hyvästä, mutta pääsääntöisesti olen tosi kiitollinen tulleista muutoksista. Olen oppinut, että pärjätäkseen ei tarvitse tehdä töitä kellon ympäri. Eikä kaikkea vapaa-aikaa tai lapsen uniaikaa myöskään ole pakko pyhittää työlle.

Myös levolle on annettava aikaa. Erityisesti nyt hektisessä lapsiperhearjessa koen levon ja palautumisen olevan äärimmäisen tärkeää oman (ja perheen!) hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsen myös aikaa, jolloin en tee tai ajattele mitään.

Jännitin lapsen saatuani onnistunko yhdistämään yrittäjyyden ja äitiyden. Jännitin pystynkö edelleen elättämään itseni (ja vielä lisäksi syntyvän lapsen) rakkaalla työlläni, kun se ei olekaan enää ainut suuri asia elämässäni. Voin nimittäin sanoa, että ennen lapsen syntymistä työ on ollut minulle lähes kaikki kaikessa. Totta kai perhe ja rakkaat ympärillä ovat olleet se kaikkein tärkein asia aina, mutta pääsääntöisesti omassa arjessani suurinta osaa näytteli aina ennen työ.

Edelleen rakastan työtäni. Elän ja hengitän yrittäjyyttä. Annan sille todella ison osan sydämestäni, mutta en enää koko sydäntä. Nyt sydämestä on mennyt iso osa muuhun käyttöön.

Olen tosi onnellinen siitä, että lapsen saaminen on opettanut minulle sen, että elämässä on monia eri osa-alueita, eikä koskaan yhden osa-alueen tarvitse viedä kaikkea. Tasapainoilu voi joskus olla haastavaa, mutta se myös tekee arjesta todella rikkaan.

En olisi viisi vuotta sitten voinut kuvitellakaan, että tulen joskus tekemään ajallisesti näin lyhyitä työviikkoja, mitä nyt teen. Ajallisesti lyhyestä työviikosta huolimatta, olen tällä hetkellä kuitenkin itsestäni todella ylpeä!

Olen uskaltanut päästää irti tietyistä odotuksista, joita olen itse luonut päähäni. Olen uskaltanut laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja olen uskaltanut ottaa paljon iisimmin. Olen uskaltanut luottaa itseeni, että minä pystyn tekemään kaiken tarvittavan hyvin, vaikka ajallisesti en enää pystykään kaikkeen panostamaan samalla tavalla, kuin ennen. Olen uskaltanut luottaa siihen, että osaan priorisoida ja olen uskaltanut delegoida asioita. Olen myös oppinut todella tehokkaasti sanomaan ei ja kunnioittamaan omia tarpeitani ja aikaani.

Olen jokaisesta tekemästäni työminuutista kiitollisempi, kuin olen eläessäni ollut työtä tehdessä. Arvostan itseäni ja kaikkien muiden aikaa, jotka ovat kanssani tekemisissä työn kautta enemmän kuin koskaan.  Arvostan sitä miten ison työn olen itse tehnyt vuosikymmenen aikana luodessani uraa itselleni. On tosi ok myös priorisoida välillä muita asioita elämässä työn rinnalla.

Haluan siis tällä tekstillä muistuttaa myös sinua:

Olet todella tärkeä, hyvä ja riittävä juuri nyt! Luota itseesi ja kuuntele omaa sisäistä ääntäsi. SINÄ tiedät mikä on parhaaksi sinulle.

gifted*
/ Shoes, Saucony* / Skirt, KappAhl* / Polo top, H&M / Jacket, Ellos* /
/ Headpand, Cailap* / Necklace, KappAhl*  /

Pictures, Carita Alfthan / edited by me