Puolitoista vuotta sitten kirjoitin Snapchatista innostuneena Miksi kannattaa olla Snapchatissa ja pian?– postauksen. Tuolloin ei sovellus ollut ehtinyt vielä aivan 110%:sti räjähtää Suomessa käyttäjien suosioon, mutta 2016 olikin jo Snapchatin kulta-aikaa meilläkin. Suurinosa bloggaajista ja muista somealan ammattilaisista käytti/käyttää Snapchattia luonnollisena osana muuta somea.
Enpä olisi uskonut, että itse kyllästyn 2016 vuoden aikana totaalisesti alkuun niin suuresti hehkuttamaani Snapchattiin. Pikku hiljaa seurattavia alkoi kerääntyä Snapchatin puolelle niin järjetön määrä, että niiden kaikkien katselemiseen olisi saanut kulumaan koko päivän niin halutessaan. Samahan pätee toki myös Instagramiin, mutta yksi koukuttava sovellus lisää, joka vie tuhottoman määrän aikaa ei enää ollutkaan niin kiva juttu. Niinpä vähitellen vähensin Snapchatin käyttöä. Kuvasin vain silloin tällöin “my day” tyylisiä päiviä tai lisäsin ruokakuvia. Katsoin omalta seurantalistaltani vain muutamien lähinnä tuttujen snäppejä.
Kunnes noin kuukausi sitten poistin koko Snapchat sovelluksen kännykästäni! Instagram teki todella onnistuneen vedon lanseeratessaan viime vuonna elokuussa Instagram Storyn. Alkuun se tuntui väkinäiseltä tutun Snapchatin rinnalla, mutta nyt suuri osa käyttää jo Snapchatin sijaan enemmän Instagram Storya lyhyiden videoiden jakamisessa. Nyt Instagram Story tuntuu itselleni ainoalta järkevältä vaihtoehdolta, eikä Snapchatille enää jäänyt juuri virkaa, joten se oli helppo poistaa.
Pohdin pitkään, että voinko someammattilaisena poistaa Snapchattia. Jotenkin oli sellainen fiilis, että koska se on osa tätä työtä niin kyllähän sielläkin pitää ja kuuluu olla aktiiviinen. Mutta pidemmän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että eihän se niin mene. Mielestäni on paljon parempi valita itselleen ne luontaisimmat kanavat ja tärkeimpänä nauttia omasta tekemisestä. Minua monen sovelluksen pitäminen vain alkoi ahdistaa ja Snapchatin poistaminen oli pelkästään hyvä päätös. Edelleenkään en ole Instagram Storyn puolella niin aktiivinen mitä olin alkuun 2015 Snapchatissa, mutta siihenkin olen vain tyytyväinen. Sosiaalisen median työt vaatii tiettyä jatkuvaa läsnäoloa ja on todellakin hyvä opetella tekemään rajaa työn ja vapaa-ajan ympärille. Kameran ei tarvitse aina olla mukana vaan joskus on ihan hyvä keskittyä vain hetkeen. Sama pätee puhelimessa ja myös vaikkei sosiaalinen media liittyisi millään tavalla omaan työhön. Miten helposti sitä kaivaakaan kännykän taskusta illallisella ystävien kanssa. Toki ruokakuvia on ihana ottaa, mutta kyllä vaan tekee hyvää istua muutama tunti vilkaisemattakaan puhelinta ja keskittyä 110% vain siihen hetkeen ja vastapäätä istuvaan ihmiseen.
Snapchatin poistamisen lisäksi poistin myös Facebookin erillisen sovelluksen kännykästäni. Huomasin, että saatoin jäädä selaamaan ilman mitään päämäärää Facebookin feediä puhelimessa pitkäksi aikaa. Toki pääsen edelleen Facebook sivuilleni puhelimen normaalin nettiversion kautta, mutta se on huomattavasti “työläämpää”, kuin helppo ja yksinkertainen sovellus. Puhelimessa Facebookin käyttö väheni heti huimasti tämän myötä.
Muutaman sovelluksen poistamisen lisäksi olen myös jo useampi vuosi sitten poistanut kaikki ylimääräiset ilmoitukset. Puhelimeen tulee näkyvä ja kuuluva ilmoitus ainoastaan silloin, kun joku laittaa normaalin teksiviestin (niitä ei käytä juuri kukaan enää?) tai soittaa. Tällä on ollut myös iso merkitys siihen, ettei puhelinta tule vahdittua niin paljon joka tilanteessa.
Jatkossa Snapchatin sijaan @monasdailystyle juttuja voi siis seurata videon muodossa Instagram Storyssa sekä tietty Youtubeen tulee aina säännöllisesti uusia pidempiä videoita! :)
Mitä ajatuksia nämä somejutut teissä herättää? Entä onko siellä muita, jotka ovat poistaneet joitain sovelluksia vähentääkseen puhelimen jatkuvaa tuijottamista?
