Perjantaina juhlittiin ihanien bloggaaja kolleegoiden kanssa gaalassa ja lauantaina puolestaan vietimme kullan kanssa mukavaa yhteistä vapaapäivää ja neljättä vuosipäivää Helsingissä. Ohjelmassa ei ollut mitään erikoista vaan haluttiin olla ihan rauhassa ja nauttia toistemme seurasta. Päivä onnistui mitä parhaiten ja olikin super mukava lähteä kivan ja rentouttavan päivän jälkeen seuraavana aamuna matkalle Budapestiin.
Vietimme kaksi yötä Helsingissä Hotelli Radisson Blue Plazassa, joista toisen hotelli iloksemme tarjosi meille. Sain hotellilta kutsun tulla tutustumaan heidän PlazaSports before Relax konseptiin. Made by you -ajattelussa majoittumisesta voi tehdä juuri itselleen sopivan erilaisilla vaihtoehdoilla ja mahdollisuuksilla. Hotelli tarjoaa paljon erilaisia virikkeitä asiakkailleen.
Lauantai aamu alkoi monipuolisella aamupalalla. Lämmin ruokatarjonta koostui perinteisen munakas, pekoni, nakki, karjalanpiirakka ja puuro -linjan lisäksi muun muassa grillitomaateista ja -herkkusienistä, erikseen tilattavista omeleteista, savulohesta ja pannareista. Kylmällä puolella oli tarjolla paljon erilaisia leikkeleitä, juustoja, kasviksia, raejuustoa, hedelmiä, marjoja, mysliä, muroja, leivoksia ym. ym.. Extramaininta tarjolla olleista smoothieista ja piskuisesta mustikkashotista, joka tarjoiltiin pyytämättä pöytään aamupalan alkajaisiksi. Kokonaisuutena aamupala muistutti enemmänkin brunssia ja myönnettäköön, että vyöryin melko pyöreänä aamupalapöydästä takaisin huoneeseen. Maistettua tuli yhtä jos toistakin sorttamenttia..
Tähän väliin täytyy vielä mainita aamupalan, ja muutenkin hotellin, loistavasta palvelusta! Henkilökunnan ilme oli aina iloinen kiireestä huolimatta.
Aamupalan jälkeen käytiin vaihtamassa lämpimämpää vaatetta päälle ja lähdettiin kiertämään Helsinkiä.
Lainattiin hotellilta super söpöt pinkit Jopot joilla oli helppo kierrellä pitkin Helsinkiä. Pyörien lainaaminen pitäisi olla ehdottomasti jokaisen hotellin palvelulistalla! Niin näppärää.
Kaupungilla pysähdyttiin kahvittelemaan Bulevardin kahvisalonkiin. Ulkona satoi vettä vähän väliä, joten oli mukava lämmitellä hetki sisätiloissa.
Kahvittelun jälkeen matka jatkui kauppatorille ja sieltä lounassalaatille Fazerin kahvilaan. Reilun neljän tunnin fillarisuhailun jälkeen palasimme hotellille.
Ennen illan ohjelmaa ehdimme käydä tutustumassa hotellin kuntosaliin. Salilta löytyi perusvempaimet, kuten juoksumatto, crossari, kuntopyörä, käsipainosarja sekä sellainen yleislaite, jonka avulla voi käytännössä harjoittaa koko kroppaa. Sali oli pieni, mutta ajoi asiansa hotellisaliksi kelvollisesti. Hikijumpan jälkeen nautimme rentouttavasta kylvystä huoneessamme katsellen samalla Vain elämää -sarjan uusintaa kylpyhuoneen televisiosta! :D
(Eetun kirjoitus:)Hotellin väki yllätti meidät iloisesti ja kutsui meidät vapaavaalinnaiselle kolmen ruokalajin illalliselle lauantaina. Ruokailimme poikkeuksellisesti hotellin aulabaariin pystytetyssä tilapäisravintolla, sillä hotellin varsinainen Kitzens ravintola oli varattu rymyävälle pikkujouluporukalle. Radisson Blu Plazan Kitzens rafla on siitä mielenkiintoinen konsepti, että siellä menu on jaettu viiteen eri ruokakulttuuriin. Tarjolla on lihaisaa steak house meininkiä, kotoisaa kotiruokaa (kuulostipa hassulta), italialaisittain pizzaa ja pastaa, jenkki tyyliin katu-/sormiruokaa ja itämaisia herkkuja. Mielenkiintoista ravintolassa on myös se, että paperisten ruokalistojen sijaan, pöytiin jaetaan tabletit, joilla tilauksen voi lähettää suoraan keittiöön. Ihan hauska systeemi, joka varmasti jakaa mielipiteet. Itse olen ikuinen kyseliä ja tykkään aina ravintoloissa udella annoksista etukäteen tarjoilijan kanssa. Tätä tabletti ei juuri mahdollistanut ja olisinkin kaivannut tarjoilijan läsnäoloa hieman enemmän. Monaa ei tuo interaktiivisuuden lisääntyminen juurikaan haitannut, vaan hän piti systeemiä modernina ja tehokkaana.
(Eetun kirjoitus:) Yllä olevassa kuvassa on alkupalaksi jakamamme äyriäis platteri. Varsin onnistunut kokonaisuus jaettavaksi! Pitkällä lautasella, jossa oli hyvä jakaa ruoat tasan tarkkaan puoliksi (Eetu on tarkka omistaan) lautasen molempiin päihin, tarjoiltiin erilaisiä simpukoita, katkarapuja, lohi chevicheä, pikkusia mustekaloja ja katkarapu skagen tahnaa. Varsinkin kookos marinoidut sinisimpukat ja limellä kypsytetty lohi cheviche olivat melkoista herkkua!
Erikoismaininta ruoan yhteydessä tarjotusta leivästä, jota ensinäkin oli riittävästi ja toisekseen leipä oli itseleivotun oloista, eikä mitään pirkan uunivalmista vakuumipatonkia..
(Eetun kirjoitus: ) Pääruoat valitsimme piffipuolelta. Itse päädyin entrecotee -pihviin, selleripyreeseen, perunakakkuun ja punkkusoosiin. Tykkään ihan törkeästi tuosta vähän rasvaisemmasta naudan välikyljyksestä! Tämä tapaus oli tosin mieleeni inan ylikypsä, mutta maistui silti mainiosti. Punaviinikastike on vain jotain niin namia!
(Eetun kirjoitus:) Mona valitsi luonnollisesti luonnonmukaisuus innostuksissaan poroa suoraan luonnosta. Petteri tarjoiltiin samoilla lisukkeilla, kuin oma nautani. Poro oli hyvää, joskin varsin riistaisen makuista. Kypsyys tässä oli oikein passeli. Mona otti poron kylkeen vielä luontevasti extra lankkuperunat chilidipillä. Perunakakku taisikin jäädä Monalta syömättä ja ranskalaiset vei voiton perunoiden mittelössä.
(Eetun kirjoitus: ) Jälkiruoilla on aina tilaa! Itse kävin kovaa sisäistä kamppailua jäätelöannokseni makuvaihtoehdoista, punniten ikisuosikkini suklaan ja tylsän, mutta joskus niin yllättävän, vaniljan välillä. Kysyin tarjoilijaltamme mahdollisuutta kahden maun yhdistämiseen ja se olisikin onnistunut ihan hyvin. Päädyin kuitenkin suklaaseen.. :) Jäätelö”annokseni” koostui siis suklaajäätelöpallosta, muutamasta mustikasta ja parista muusta marjasta. Hyvää oli ja maistui ihan.. ihan .. JÄÄTELÖLTÄ!
(Eetu:) Mona otti ikisuosikkinsa creme bruleen. Niin äkkiä tuo katosi matalalta tarjoilulautaseltaan, että veikkaisin olleen ihan suun mukaista.
Kokonaisuudessaan illallisemme oli aivan loistava! Ruoka oli hyvää ja kaikkea sitä mitä odotin, mutta ei myöskään tarjonnut mitään yllätyksellistä tai ihmeellistä. Miinuksena joudun mainitsemaan hieman meluisan ja teemaan sopimattoman ympäristön, mikä tosin oli ymmärrettävää erityisjärjestelyistä johtuen. Ja suurena plussana erinomaisen hollantilaisen tarjoilijamiehemme, joka jaksoi vitsailla ja jutustella niitänäitä kiireestä huolimatta.
Ps. Eetun käsiala saattaa näkyä vahvasti tämän postauksen sisällössä jossain kohdin ;).. Ihana mies, kun auttaa kiireistä vaimoa.
