Hyvinvointi

Raskauden aikana aloin kärsiä ajoittaisesta selkäkivusta, joka on jatkunut tähän päivään asti. Välillä vähemmän ja välillä taas enemmän. Noin kuukausi sitten kipu yltyi todella ikäväksi ja päätin, että nyt saa riittää. Olisin toki voinut päättää vähän aikaisemmin. Parempi kuitenkin nyt, kun pystyn vielä liikkumaan.

Projekti lähti käyntiin Marko Korgin vastaanotolla, jossa hän epäili, että alaselässä on lievä välilevyn pullistuma. Oireina on siis oikean pakaran, reiden, säären ja jalkapöydän vihlova särky. Markolla käynnin jälkeen googlea tutkittuani täsmäsi oireet kyllä just eikä melkein. Ensimmäisen käynnin jälkeen seuraavana päivänä kipua oli huomattavasti kovempaa, mutta sitä seuraavana päivänä kipu hellitti paljon. Olisin mennyt mielelläni Markolle uudelleen, mutta hänen kalenterinsa on usein täynnä.

Eetun suosituksesta varasin seuraavaksi ajan Juho Hynniselle. Tänään aamulla menin jännät pöksyssä ensimmäistä kertaa elämässäni kiropraktikolle. Jännitti ihan törkeästi. Maha oli koko aamun ihan sekaisin.

Juho oli kuitenkin aivan huippu tyyppi ja vaikutti todella ammattilaiselle! Nyt istun kahvilassa ja kirjoitan tätä postausta. Istun siis melkein paikoillani! En muista milloin olisin viimeksi pystynyt istumaan näin rennosti. Tämä pakottava ja vihlova särky nimittäin tekee tosi levottoman olon ja joudun kokoajan etsimään parempaa asentoa. Istuminen on ollut pahinta myrkkyä.

Nyt tuntuu, että pahin kipu on tiessään ja  tästä lähtee vihdoin kuntoutuminen. Juho oli myös sitä mieltä, että selässä saattaa olla lievää välilevyn pullistumaa, mutta se ei ole silti varmaa. Juho teki mitä mielenkiintoisempia juttuja vastaanotolla ja olen vieläkin aika hoomoilasena. Suosittelen kyllä jo ensimmäisen käynnin jälkeen todella lämpimästi. Tämä käynti oli jotain sellaista mitä ei ammattilaisena on tosi vaikea selittää, mutta hoksaat kyllä käynnillä, että jopas on mielenkiintoista settiä! :D

Selkäprojekti jatkuu vielä ja lupaan päivitellä tännekin tuloksia. Nyt kuitenkin kannustan kaikkia teitä lukuisia muita äitejä varaamaan itsellenne ajan ammattilaisen pakeille. Oli se sitten kiropraktikolle, hierojalle, fyssarille, shamaanille tai akupunktioon. On todellakin aika laittaa itsensä etusijalle, jotta jaksetaan olla myös perheelle parhaita itseämme. ♥ :) Ei kannata jäädä odottamaan pienien kremppojen pahentumista. Mieluummin laittaa kropan kuntoon hyvissä ajoin.

Ja tiedän! Helpommin sanottu, kuin tehty!!! Mutta uskon, että omasta kropasta huolehtiminen maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Olisinpa itse käynyt heti synnytyksen jälkeen ammattilaisella, niin kuin moni teistäkin minulle suositteli.

Otan tosi mielelläni myös teiltä suosituksia huikeista tekijöistä hyvinvoinnin alalla. Sain IG kuvan puolella jo ihan hurjan määrän vinkkejä ja siellä onkin moneksi vuodeksi kokeilemisen arvoisia paikkoja vinkattu. Tästä lähin en enää mieti, vaan todellakin käytän aikaa ja rahaa siihen, että keho voi paremmin.

Housut & Paita Cillas

Lopetin alkoholin käytön kokonaan viisi vuotta sitten toukokuussa. Kerroin päätöksestä myös täällä blogissa. Alkoholi ei ole koskaan näytellyt isoa roolia elämässäni ja olen muun muassa teininä joskus pitänyt kotibileissä mukanani mehulla täytettyä siideripulloa, jotta muut eivät huomaisi, etten juo.

Olen kyllä teininä ja aikuisena juonut alkoholia ja ollut myös humalassa monta kertaa. Alkoholi ei kuitenkaan ole sopinut minulle koskaan. Tulen hyvin pienestä määrästä todella humalaan ja myös todella kipeäksi. Koin aina vähäisenkin alkoholin nauttimisen jälkeen 1-2 päivää krapulaa. Lääkäri on joskus jopa sanonut, että minulla saattaa olla samalainen geeni (alde­hy­di­de­hyd­ro­ge­naa­si-geenin inak­tii­vinen muo­to (ALDH2*2)), kuin japanilaisilla, joka selittäisi huonoa alkoholinsietokykyä! :D Käytännössä kehollani on siis luonnon anta­bus­reaktio.

Ensimmäisen kerran maistoin salaa alkoholia ihan liian nuorena, mutta kotikasvatus oli sen verran tiukka, että koin aina tosi huonoa omaatuntoa, jos olin teininä humalassa. Silti porukoiden paineessa oli helppo lähteä mukaan kaljan maisteluun ja koulun kevätjuhlissa olin yläasteella jo tosi tuiskeessa. Jälkeenpäin ihan kauhistuttaa miten typerä sitä tulikaan oltua nuorena. Onneksi koskaan ei kuitenkaan sattunut mitään vakavaa. Kävin myös alaikäisenä baarissa enemmän mitä kävin koskaan täysi-ikäisenä. Olin teininä jotenkin ihan tyhmän rohkea, enkä osannut pelätä juuri mitään.

Täytettyäni 18 alkoholin satunnainen käyttö alkoi harventua, kun olin yleensä aina muiden juoppokuskina ja kuljetin porukkaa autolla baarista toiseen. Pääsin myös töihin pieneen irkkubaariin, joka oli kaupungin coolein hengailupaikka. Baarissa työskennellessä tuli nähtyä aika läheltä se mitä alkoholiongelmat voivat olla. En koskaan ole tykännyt humalaisista ihmisistä, mutta baareissa työskentelyn jälkeen humalaiset tuntuivat entistä vähemmän seuralta, jonka lähellä halusin olla.

Omassa perheessäni alkoholiin on ollut hyvin tavanomainen suhtautuminen. Vanhempani ovat nauttineet joskus olutta ja viiniä ruuan kanssa. Hyvin harvoin olen kuitenkaan nähnyt vanhempiani todella pahasti humalassa (muutama poikkeus kerta kyllä on:D). Olen siis saanut mielestäni kotona hyvän pohjan alkoholikäyttäytymiselle. Kohtuullisesti käytettynä alkoholi on oikein hyvä tapa rentoutua ja nauttia hyvästä seurasta.

Vaikka perheeni alkoholin käyttö on ollut järkevää, niin hyvin lähellä on kuitenkin ollut ihmisiä, joille alkoholista on tullut suuri ongelma. Olen nähnyt todella läheltä miten alkoholi on jopa pilannut koko elämän. Nämä kokemukset ovat lisänneet omaa negatiivista kuvaa alkoholista.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen enemmän olen nähnyt alkoholin haittapuolia. Alkoholi harvoin tuo ihmisen hyviä puolia esiin. Se harvoin saa ihmisen kukoistamaan ja olemaan oikeasti onnellinen. Alkoholi tuo monesti vain hetken huumaa ja on pakoa todellisuudesta. Alkoholi myös määrittää usein jopa liikaa sosiaalisia tilanteita. Onneksi olen vähitellen huomannut trendien menevän aivan toiseen suuntaan.

Toki voi olla, että itse oltuani absolutisti viisi vuotta, nään ympärilläni asiat eri tavoin, kuin aiemmin. Olin ennen alkoholin lopettamista pohtinut monta vuotta etten haluaisi käyttää lainkaan alkoholia, mutta ahdistuin ajatuksesta, että muut kiinnittävät siihen paljon huomiota. Olin kuitenkin tosi väärässä. Alkoholin lopetettuani en ole joutunut perustelemaan päätöstäni juuri koskaan. Mielestäni hyvin harva edes huomaa asiaa, saati tee siitä isoa numeroa. Olen tosi iloinen siitä, että nykyään tuntuu olevan ihan yhtä normaalia ottaa non alcoholic vaihtoehto alkoholillisen sijaan.

Olen ollut äärettömän tyytyväinen päätökseeni lopettaa alkoholin käytön kokonaan. En ole kertaakaan kaivannut alkoholia, en edes häissä tai polttareissani. Minulle elämä ilman alkoholia on paljon antoisampaa, kuin alkoholin kanssa. Inhoan krapulaa ja alkoholin lopetettuani en ole joutunut kärsimään siitä kamalasta tunteesta kertaakaan. Sain krapulan aina pelkästään lasillisesta viiniä ja se viinilasillinen ei todellakaan ollut krapulan arvoinen. Punaviinin mausta kyllä pidin erityisen paljon, mutta jos totta puhun ihana tuorepuristettu mehu on miljoona kertaa paremman makuista, joten en kyllä ole kaivannut viinien makuakaan.

Meidän omassa perheessä alkolin käyttö on siis todella minimaalista. Eetu ei itseään kutsu absolutistiksi, mutta ei hän kyllä yhtä olutta enempää ehdi vuoden aikana juoda… :D Olenkin pohtinut sitä, millainen käsitys Lionelilla kasvaa alkoholiin, kun hän ei nää sen käyttöä kotona lainkaan. Teininä voi tulla kunnon vastareaktio, että minähän todellakin juon tai sitten hän pitää itsestään selvänä, ettei alkoholi kuuluu meidän elämään. Aika näyttää. Itse aion kuitenkin pitää hyvin tiukkaa linjaa sen suhteen, että emme hyväksy alkoholin käyttöä alaikäisenä.

Omaan alkoholittomuuteeni ei siis ole sen kummempia syitä. Elämä vaan on paljon parempaa selvinpäin ja ihanaa, kun muistaa aina kaiken mitä on milloinkin tehnyt. Ihanaa on myös, kun ei tarvitse koskaan herätä paskanmaku suussa vanhalta viinalta haisevana ja katua tyhmiä törttöilyjä.

Jos olisin toisessa elämässäni politiikassa mukana, pyrkisin varmasti vaikuttamaan alkoholipolitiikkaan. Mikäli omaisin supervoimia, toivoisin voivani vaikuttaa alkoholismin pois kitkemiseen ja haluaisin varmistaa, ettei yksikään pieni lapsi joutuisi kärsimään vanhempien päihdeongelmista. Kunnioitan äärettömän paljon esimerkiksi sosiaaliviranomaisten tärkeää työtä. He näkevät paljon surullisia kohtaloita päihdeongelmien parissa.

Mikäli teillä heräsi jotain tarkempia kysymyksiä alkoholiin liittyen vastaan niihin mielelläni.

gifted*/  Shoes, Ellos* / Pants, HM* / Shirt, KappAhl* / Jacket, Make Way*

Pictures, Julia Toivola / edited by me