Miten päivät voi mennä niin nopeasti?! Nyt on jo torstai ja vasta oli viikonloppu. Vauvan kanssa arjessa helposti unohtaa kellon ja aika menee siivillä. Yhtäkkiä havahtuu, että viikko on jo loppumassa. Syyskuu on usein työn puolesta vuoden yksi kiireisimmistä kuukausista ja täytyy myöntää, että välillä takaraivoon iskee pieni stressin poikanen siitä saako kaikki kriittisimmät tehtävät tehtyä ajallaan. Aamupäivät ovat nyt niitä “tehokkaimpia” aikoja hoitaa töitä. Helposti ajattelen aamupäivällä kaikessa tohinassa, että jätän osan hommista iltaan, kun Eetu voi olla Salaman kanssa, mutta voi tsiisus miten väsynyt sitä on jo kahdeksan aikaan. Toisina päivinä onnistuu ja toisina olen valmis kaatumaan sänkyyn heti kuudelta, kun Eetu tulee kotiin. Työt on tietysti pakko tehdä, mutta koko ajan tiedostan sen, että Salama on pieni vain hetken ja haluan nauttia täysillä hänestä ja hänen huikean nopeasta kehityksestä. Välillä huomaan, että olen vaan tuijottanut pikkuista vaikka kuinka pitkään haltioituneena. Siinä usein unohtuu koko muu maailma ympäriltä. :’) En siis yhtään ihmettele, jos näissä äitihormooneissa ja pienessä univelassa laitan vielä laskuihin liikaa nollia perään ja lähetän maileja väärille asiakkaille!:’D Onneksi olen niin etuoikeutetussa asemassa, että kaikki asiakkaat ja yhteistyökumppanit on niin pirun ihania tyyppejä, että varmasti ymmärrystä ja huumoriakin riittää, jos joku kämmi tälle mamalle joskus tulee eteen…;)
Eilen oli harvinaisen tehokas päivä sillä Salaman mumma ja pappa olivat hoitamassa murusta koko päivän. Pääsin piipahtamaan aamulla Stockan uuden lehden lanseerauksessa. Ihan huikeaa duunia! Käykää ehdottomasti hakemassa lehti tavaratalosta!:) Oli ihanan nähdä paikalla paljon tuttuja. Kaikki olivat niin tyylikkäinä. Oli hyvää vaihtelua kotona vauvan puklun keskellä kuusi viikkoa eläneelle olla vähän aikaa aikuisten seurassa.. ;)
Päivällä ennen mumman ja papan lähtöä kävin vielä yksin lyhyellä lenkillä ja ai, että teki hyvää. Tosin arvatkaa vaan kävikö lenkillä heti mielessä, että olisi tämänkin ajan voinut käyttää tylsien paperihommien tekoon, mutta onneksi sitä havahtuu äkkiä takaisin siihen, että ei se omasta hyvinvoinnista huolehtiminen koskaan huono asia ole.
Eilen katselin kasvavaa to do listaa ja pohdin, että nyt on todellakin tarpeen organisoida omaa kalenteria järkevämmäksi. Vauvan kanssa mikään ei tietenkään mene aina niin kuin on suunnitellut, mutta hyvä etukäteen suunniteltu päivä auttaa ihan valtavasti asioiden hoitumisessa. Yritin väsäillä työtehtäville omaa viikkokalenteria niin, että siinä on myös riittävästi joustavuutta. Nyt nimittäin kaipaan kipeästi arkeen rutiineja, jotta koko paletin saa vähitellen pyörimään. Mikäli siellä ruudun takana on muita yrittäjä-äitejä, niin laittakaahan teidän parhaat organisointivinkit jakoon! :)
Ihanaa torstaita kaikille ja kuullaan pian. ♥
Ps. NÄMÄ KENGÄT!!!! Salama sai ne rakkaalta ystävältäni lahjaksi. En kestä miten ihanat nämä ovat :’) Kauneimmat ensikengät mitä olen ikinä nähnyt.
