Browsing Category

Onnellisuus ja kiitollisuus

23.2.2019

Usko unelmiisi

Sisältää mainoslinkkejä*

Olin keskiviikkona Mariannan for Bubbleroom* malliston lanseerauksessa juhlistamassa upeaa Mariannan suunnittelemaa vaatemallisto. Voi miten ylpeä olen ihanasta ystävästäni, joka on tehnyt huikeaa duunia. Sain lahjaksi tämän kuvissa näkyvän bleiserimekon ja kuvasin sen heti seuraavana aamuna Caritan kanssa.

Jäin myös pohtimaan unelmia ja haaveita sekä niiden täyttymistä. Oman vaatemalliston suunnittelu on huikean tavoitteen saavuttaminen. Koen itse valtavaa onnen tunnetta pelkästään, kun joku lähelläni saavuttaa itselleen tärkeitä asioita. Se motivoi aina itseäänkin tarttumaan härkää sarvista ja tekemään töitä omien unelmien eteen.

On tärkeää muistaa, että menestys on meille jokaiselle yksilöllinen tunne. Menestystä ei ole jokin tietty ansaittu rahamäärä tai tietty seuraajien määrä Instagramissa. Menestyminen ei myöskään ole jonkun tietyn aseman saavuttamista. Menestyminen on sitä, että koet itse tehneesi parhaasi ja saavuttaneesi juuri Sinulle tärkeän päämäärän. Oli kyseessä työtavoite, ihmissuhteisiin liittyvät haaveet, rahallisen omaisuuden kerääminen tai mikä muu vaan, niin tärkeintä menestyksessä on se miten itse tunnet onnistuneesi.

Unelmien ja haaveiden kanssa pitää pysyä niin sanotusti nälkäisenä. Jatkuva kehittyminen ja samalla matkasta nauttiminen tekee meidät onnelliseksi. Projektit ja eteenpäin kasvaminen saa tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja lisää onnen tunteita. On tärkeää muistaa olla itselleen armollinen, mutta tekemättömyys ja saamattomuus saattavat helposti aiheuttaa turhautumista ja merkityksettömyyttä. On eri asia pyytää itseltään liikaa ja olla jatkuvasti tyytymätön. On myös eri asia jatkuvasti verrata itseään muihin. Tyytyväisyys tähän hetkeen ja onnellisuus voi olla läsnä joka päivä vaikka olisi todella kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ja unelmiin olisi vielä pitkä matka.

Jokaisella tulee varmasti aikoja, kun omat haaveet tuntuvat mahdottomilta saavuttaa. Tulee hetkiä, kun ei jaksa yrittää, eikä jaksa kulkea eteenpäin. Löytäessään tien uudelleen kehityksen ja oppimisen pariin, huomaa kuitenkin nopeasti, että juuri se matka kasvamiseen on se onnen lähde. Kehitys saa ihmisen kukoistamaan. Jokainen määrittää itse sen, mitä mielekäs kehitys ja kasvaminen on.

Haluankin kannustaa jokaista teistä uskomaan juuri SINUN omiin unelmiisi. Luo unelmat itse, älä anna muiden ohjata unelmiasi. Tee töitä unelmiesi eteen. Ja ennen kaikkea nauti jokaisesta kasvun hetkestä kohti unelmiasi. Ja muista aina jakaa onnistumisen tunteita ympärillesi. Iloitse muiden onnistumisista niin kuin iloitsisit omastasi.

Vielä kerran onnea Marianna, olen niin ylpeä sinusta ja siitä, että kurkotat kohti omia unelmia ja haaveita niissä onnistuen. ♥

Päälläni oleva kaunis bleiserimekko löytyy vielä muutamassa koossa täältä. *

Pictures, Carita Alfthan / edited by me

17.2.2019

Pieni pippurinen tulisielu

Elämä on muuttunut aika paljon siitä mitä se oli ennen lasta. Monet sanoo, ettei elämän tarvitse muuttua lasten myötä ja asioita voi jatkaa ihan yhtälailla lapsien kanssa. Varmasti voikin, mutta kyllä se arki aika paljon yhden pienen ihmisen myötä väistämättä muuttuu.

Lapsen saaminen on omalla kohdallani ollut melkoista kriiseilyä ja tunteiden vuoristorataa siitä hetkestä lähtien, kun tein positiivisen raskaustestin. Elän vahvasti tunteilla. Hyvät ja huonot tunteet tulee aina koko kirjolla. Raskaus ja lapsen saaminen on pitänyt sisällän varmasti ihan kaikki mahdolliset tunteet.

Parhaiten tunteiden kirjoa mielestäni kuvastaa jokailtaiset fiilikset, kun Lionel menee nukkumaan. Ensin tulee: Jes, hetki omaa aikaa! Viiden minuutin päästä: Helkkari, mulla on ikävä! Voinko käydä kurkkaamassa onko norsu varmasti kainalossa? Olispa jo aamu, että voin taas halia ja pussailla murun piloille.

Sama tunteiden selkamelska jatkuu heti aamulla. Aikaset aamuherätykset ei ensisijaisesti saa kovin ruusuista fiilistä. Nousen zombina sängystä ja suuntaan hakemaan pippuria omasta huoneestaan,. Pyörittelen muutaman kerran silmiä ja kiroan miten paljon väsyttää. Heti kun avaan oven ja vastassa on kädet ojossa syliin hapuava pellavapää, niin mitäs siinä muuta voi kuin sulaa kokonaan. Meidän oma maailman rakkain ja tärkein kultakimpale. Aina aito ja oma itsensä, ehdoitta ja kaikkine tunteineen yhtään mitään peittelemättä.

Päällimmäisenä tunteena kaikkien tunteiden joukossa on aina kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että meidän perhettä on siunattu tuolla yhdellä ihanalla ja äärettömän rakkaalla ihmisellä. Niin pieni, mutta pippurinen tulisielu, joka vie jokaisen sydämen hetkessä. Miten noin pieneen pakettiin edes voi mahtua niin paljon rakkautta?? Miten noin pieni tyyppi voi niin lyhyessä ajassa mennä ihan kaiken edelle? Tuon pienen tulisielun eteen olen valmis tekemään mitä vaan. Huh, äitiyden tuomat vahvat tunteet ovat kyllä melkoisia ja niitä elää joka päivä uudelleen ja uudelleen. Tänään ajattelen, että en kertakaikkiaan voi enää rakastaa enempää ja huomenna herään siihen, että rakkaus on taas syvempää ja suurempaa! Voihan elämä.

Ja tiedättekö mikä on kaikkein siisteintä? Meissä ihan jokaisessa on tuo pieni pippurinen tulisielu. Sussa ja mussa. Sä ja mä. Me ollaan kaikki pieniä pippureita ja tulisieluja. Suloisia sydänten murskaajia. Upeita pieniä ihmisiä. Tärkeitä ja huikeita just sellaisina, kuin me ollaan. Oman lapsen myötä olen hiffannut sen, että me kaikki ollaan oikeesti joskus oltu noin pieniä, eikä se meistä mihinkään ole kadonnut. Siellä se pieni mini-versio minusta on edelleen, kaiken vähän isomman pintakerroksen alla.

Muista olla itsellesi aina yhtä ihana, armollinen ja rakastava mitä olisit vähän pienemmällekin itsellesi.

Pictures, Camilla Bloom