Kohta tulee jo kaksi viikkoa täyteen Helsingissä asumista ja täytyy sanoa, että olen aivan rakastunut. Helsinki on ihana kaupunki ja rakastan meidän kotikulmia. Tavallaan ollaan ihan keskustassa lähellä kaikkea, mutta kuitenkin sen verran syrjässä, että kotikaduilla on todella rauhallista. Olen viimeisen kahden viikon aikana käynyt eri tilaisuuksissa varmasti enemmän kuin moneen vuoteen yhteensä. Vitsit miten ihanaa on ollut nähdä yhteistyökumppaneita, kolleegoita ja ystäviä pitkästä aikaa! ♥
Eilen aloitin aamun herkullisella aamiaisella Healthinki kahvilassa ihastuttavan Johannan kanssa. Olen Johannan blogia ja instagramia seurannut jo ties kuinka pitkään, mutta nyt vasta Helsinkiin muuttaessamme näimme ensimmäistä kertaa kasvotusten. Johanna on juuri niin sympaattinen ja aurinkoinen mitä blogista saa kuvan. Aamiaisen jälkeen nappasimme Johannan kanssa asukuvat, vaikka tämän odottavan maman nassu alkaa kyllä olla kaikkea muuta kuin pirteä. :D
Tänään tulee tosiaan 35 raskausviikkoa täyteen eli enää viisi viikkoa laskettuun aikaan! Hurjaa miten nopeasti koko kevät ja alkukesä on mennyt. Oma jaksaminen on paljon päivästä riippuvaista. Yleensä aamupäivisin riittää vielä energiaa, mutta iltaisin alan olla jo aivan koomassa. Jalat tuppaavat keräämään nestettä ja nilkat ovat välillä melkoiset tunkit. Onneksi tuo nesteen kertyminen on kuitenkin ollut vielä toistaiseksi aika maltillista ja pahinta pääosin vain iltaisin. Saa nähdä miten on turvotuksen laita viiden viikon päästä…
Ensi viikolla on neuvolalääkäri ja ajatukset ovat nyt pitkälti synnytyksessä. Tosin olen kovasti odottanut synnytystä jo alusta asti. Olen lukenut ja selaillut paljon kirjoja ja kysellyt muiden kokemuksia. Blogin kautta pääsin myös tutustumaan ihanaan hypnosynnytyksen verkkokurssiin. Myös Youtubesta on tullut katsottua paljon videoita muiden synnytyskokemuksista. Tällä hetkellä kuuntelen BookBeatin Mindful Hypnobirthing äänikirjaa. Iso suositus kirjalle, jos synnytys on ajankohtaista. Mikäli BookBeat on vielä uusi tuttavuus, kurkkaa aikaisempi Rakkaudesta äänikirjoihin– yhteistyöpostaukseni täältä. :)
Oma vointi on nyt ollut yllättävän hyvä. Väsymys on kyllä tullut takaisin toisen kolmanneksen energisemmän kauden jälkeen, mutta olen antanut itselleni luvan levätä silloin, kun siltä tuntuu. Äitiyslomaa en tule pitämään, mutta yrittäjänä on helppo itse päättää työajoista. Se helpottaa hurjasti, että voin tehdä töitä silloin, kun energiaa on enemmän ja levätä puolestaan silloin, kun kroppa ja mieli sitä kaipaa. Toki heti vauvan syntymän jälkeen tulen tekemään selvästi vähemmän töitä ensimmäisten viikkojen ajan, mutta toivon, että saan työrytmistä mahdollisimman pian kiinni synnytyksen jälkeen. Uuden rytmin opetteluun menee varmasti hetki ja toisaalta on turha suunnitella mitään liian tarkasti, koska kaikki riippuu paljon siitä, millainen tyyppi sieltä on tulossa. Olen kuitenkin todella kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä töitä kotoa käsin ja silti samalla nauttia myös vauva-ajasta, joka tulee menemään varmasti ihan hurjan nopeasti.
Raskausdiabetes diagnoosi ei ole vaikuttanut juuri lainkaan sokeriarvojen mittausta lukuunottamatta raskauteeni. Alkuun stressasin ja raskausdiabetes pelotti, mutta äkkiä tuo stressi katosi ja olen vaan todella tyytyväinen, että diagnoosi tuli esille. En ole muuttanut ruokavaliossa juuri mitään ja arvot ovat pysyneet koko ajan hyvinä. Diagnoosi kuitenkin oli hyvä herätys sille, että jatkossakin on syytä pitää huolta terveellisistä elämäntavoista. Liikunta tosin on omalla kohdallani jäänyt aivan liian vähäiseksi raskauden aikana ja toivon todella, että saan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen liikunnanilon taas takaisin.
Koko raskauden ajan olen ollut todella herkkä ja tämä herkkyys tuntuu vain voimistuvan loppua kohden. Itku on usein herkässä ja pienet asiat saattaa välillä tuntua ihan valtaville. Koskettavat tarinat tai uutiset ovat nyt aivan liikaa tällä hetkellä. Olenkin pyrkinyt aktiivisesti välttämään liikaa tietoisuutta pahoista asioista ihan vain suojellakseni omaa henkistä jaksamista. Sitä alkaa tässä vaiheessa niin äärettömän helposti murehtimaan kaikkea ja keksii helposti asioita, jotka voivat mennä vikaan. Mielestäni on kuitenkin parempi keskittyä siihen, että kaikki tulee menemään hyvin ja pyrkii kaikin keinoin nauttimaan hetkestä ja keskittyy onnellisiin asioihin. Turha murehtiminen ei auta tässä vaiheessa juuri mitään.
Käytännön asiat ovat meillä olleet koko kevään ja kesän niin rempallaan ja puolitiessä, että olen varmaan jo alkanut tottua tiettyyn epävarmuuteen. Ehdin murehtia tulevia muutoksia niin paljon, että tässä vaiheessa monet puolitiessä olevat asiat alkavat tuntua jo ihan mitättömän pieniltä. Asenne on nyt enemmän se, että kaikkein tärkeintä on meidän perheen yhdessäolo. Kaikki muu kyllä järjestyy, eikä kaiken tarvitse aina olla valmista heti.
Tulevassa vauva-arjessa itseäni on mietityttänyt oma jaksamiseni ja se, että miten opin vauvaa hoitamaan. Eetu on aloittanut juuri uuden työn Suomessa, joten hänellä ei todennäköisesti ole vielä mahdollisuutta jäädä kovin pitkäksi aikaa kotiin. Olen kuitenkin hurjan kiitollinen siitä, että tulen saamaan valtavan tuen omalta äidiltäni, joka on varannut kesälomansa koko elokuuksi. Olen itse ollut hyvin vähän pienten vauvojen kanssa, joten väkisin sitä tulee miettineeksi osaanko tehdä kaiken oikein ja vauvan parhaaksi. Onneksi on kuitenkin paljon tukiverkostoa ympärillä nyt täällä Suomessa. Krakovassa olisin ollut vauvan kanssa todella yksin ja se olikin suurin syy siihen, miksi halusin tulla takaisin Suomeen. Mikäli kyseessä olisi toinen lapsi, voisi ajatukset olla erilaiset, mutta nyt tulevan esikoisen kanssa kaikki on niin uutta, ihmeellistä ja jännittävää.
Synnytykseen Eetu on tulossa mukaan ja onneksi hän on nyt samassa maassa, ettei tarvitse murehtia ehtiikö hän mukaan synnärille!:D Omalla kohdallani olisi aivan järkyttävän pelottava ja ahdistava ajatus, jos en saisi Eetua mukaan synnytykseen. Meillä on Eetun kanssa erilainen tapa suhtautua esimerkiksi lohduttamiseen ja kosketukseen (jotka varmasti isossa roolissa synnytyksessä tukihenkilöllä), mutta hän on aina se ihminen, johon voin luottaa 110% kaikissa tilanteissa. Uskon, että pelkästään sen tärkeimmän ihmisen läsnäolo synnytyksessä on ihan korvaamatonta. Synnytys on mielestäni niin ainutlaatuinen tapahtuma meidän ja tulevan pienen elämässä, että olisin todella surullinen, jos Eetu ei pääsisi mukaan kokemaan sitä. Uskon myös synnytyksen kokemuksena lujittavan meidän suhdetta entisestään, jos se nyt on ylipäänsä mahdollista. <3
Varauduin keväällä mielessäni myös siihen, ettei Eetu pääse mukaan. Koko ajan meillä oli kuitenkin ensisijaisesti päätös siitä, että hän on ehdottomasti mukana. Mikäli syystä tai toisesta olisi käynyt (tai tulisi käymään) niin, ettei Eetu pääsisi synnytykseen mukaan, olisi äitini tullut tukihenkilöksi ja suunnittelin vielä senkin, että jos äitini ei pääsisi tulisi tukihenkilöksi rakas ystäväni, joka on enemmän kuin sisko minulle. Ystäväni matkustaa työkseen, mutta on juuri heinäkuussa lomalla ja jotenkin jo pelkästään tuo tieto rauhoittaa omaa mieltäni, kun tiedän hänenkin olevan vain automatkan päässä versus se, että hän olisi toisella puolella maapalloa mikä normaalisti on hyvin todennäköistä.
Ihan käsittämättömän paljon on mahtunut tunteita, ajatuksia, murhetta, pelkoa, iloa, rakkautta, jännitystä, odotusta ja kaikkea mahdollista raskauteen. Ja mitä vielä onkaan edessä, kun pienokainen tulee tähän maailmaan! Kyllä saa olla kiitollinen kaikesta tästä ja tulevasta. Nyt samaan aikaan on malttamaton olo, että päästään tapaamaan meidän pieni mies, mutta samaan aikaan tuntuu jopa hieman haikealta, että kohta tämä huikea kokemus odotusajasta on takana. Ihan viimeisiä hetkiä, kun tämän niin rakkaan pienen sydän sykkii turvassa sisälläni ennen kuin hän on valmis suureen maailmaan. Viimeisiä hetkiä, kun saan herätä siihen, että pieni venyttelee vatsalihaksieni kustannuksella. Voiko oikeasti olla kiitollisempaa tapaa herätä, kuin pienen ihmisen liikkeet aivan oman sydämen lähellä? Nautin ja otan tästä kaiken irti ennen kuin saan kokea varmasti yhden elämäni upeimmista hetkistä.
Ihanaa, aurinkoista ja rakkauden täyteistä viikonloppua kaikille. ♥
Pictures, Johanna Turpeinen / edited by me
(commercial links/kaupallisia linkkejä*)
Shoes, Adidas* here
Dress, Stradivarius similar *here -30% & mama dress *here
Jacket, 77thFLEA* here
Nyt on muuten kesän alet alkaneet ja ovat täydessä vauhdissa! Parhaat viedään päältä, joten kannattaa olla nopea:) Teen vielä erillisiä postauksia alen tarjonnasta. Jos teillä on jotain tiettyjä toiveita inspiraatio-postauksien suhteen niin laittakaahan kommenttia tulemaan! :)
Kurkkaa alen parhaat valikoimat näistä suosikeistani:
(mainoslinkkejä*)
ZALANDON ALE TÄÄLLÄ*
BOOZT.COM ALE TÄÄLLÄ*
ELLOS ALE TÄÄLLÄ*
ELLOKSEN OMASTA VALIKOIMASTA 25% ALE TÄÄLLÄ*
BUBBLEROOM ALE TÄÄLLÄ*
