Leeni ja Mona, Paremman lapsiarjen puolesta – sarja jatkuu taas! ;) Tällä kertaa puhumme sormiruokailusta. Muistattehan laittaa kanavan tilaukseen ja peukuttaa videota, jotta pysytte menossa mukana. ♥
Iso kiitos jo kaikille kanavan tilanneille. Kiitos paljon tuesta ja positiivisesta palautteesta mitä olette tähän projektiin liittyen lähettäneet. Mahtavaa uutta viikkoa kaikille!! :)
Viime aikoina mielessä on pyörinyt ajatuksia lapsen hoidon aloittamisesta ja eri päiväkotivaihtoehdoista. Salamahan on nyt 8 kuukautta, ja tähän mennessä hän on viettänyt joitain kertoja aina muutaman tunnin kerrallaan ja yhden kokonaisen päivän Turussa asuvan mumman hoidossa. Lisäksi meillä on ollut pari kertaa ulkoinen hoitaja, aina enimmillään kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi Eetu on tietysti ollut kahdestaan Salaman kanssa. Vielä ei olla oltu erossa kokonaista yötä, mutta pisin aika, mitä olen ollut Salaman luota pois, on ollut noin 12 tuntia. Silloin oltiin päivä Tallinnassa, eli lähdettiin aamulla yhdeksän maissa ja palattiin iltayhdeksältä kotiin.
Tällä hetkellä tilanne on se, että työnteko alkaa käydä vähän hankalaksi. Mähän olen koko äitiysloman ajan tehnyt töitä, enkä ole pitänyt äitiyslomaa melkein ollenkaan. Kun Salama kasvaa, töiden teko vaikeutuu eli en pysty tekemään päivisin oikeastaan mitään, kun päiväunet on alkaneet lyhentyä. En ehdi kuin vähän aloittaa jotain ja siihen se sit jääkin, eli tällä hetkellä oikeestaan illat ja viikonloput on ainoita mahdollisia aikoja, jolloin ehdin tehdä töitä. Silloin olis kiva viettää vähän perheaikaakin.
Eli nyt ollaan alettu miettiä eri hoitovaihtoehtoja. Vielä en raaskisi laittaa Salamaa täysipäiväiseen hoitoon, kun hän tuntuu vielä niin pieneltä. Tiedän, että monet laittaa jo tässä vaiheessa ja varmasti se tekee ihan hyvääkin vauvalle ja tämän sosiaalisille taidoille. Ollaan nyt pyöritelty useita eri vaihtoehtoja päässä, ja tällä hetkellä ne vaihtoehdot on päiväkoti, perhepäiväkoti, hoitorinki ja ihan yksityinen hoitaja, meidän omaan käyttöön.
Yksityinen hoitaja on tällä hetkellä ollut semmoinen akuutti apu, eli silloin tällöin meille tulee ihana hoitaja ihan vaan tunniksi tai pariksi, ja silloin mä pääsen käymään jossain työjutussa. Tätä voidaan käyttää kerran parissa viikossa. Mutta nyt kesää ja alkusyksyä ajatellen ollaan alettu harkita hoitorinkiä meidän naapurissa asuvan ihanan äitiystäväni kanssa. Hänellä on pari kuukautta Salamaa vanhempi vauva, ja tullaan tosi hyvin toimeen keskenämme. Siksi ollaankin mietitty, että palkattaisiinko yhdessä hoitaja. Tehtäisiin tämä joko kahdestaan tai sitten otettaisiin mukaan vielä yksi äiti ja yksi vauva, jolloin palkattaisiin kaikille kolmelle yksi yhteinen hoitaja, jonka palkka maksettaisiin kimpassa. Hoitaja tulis sitten vuorotellen meidän kaikkien koteihin hoitamaan vauvoja ja vauvat tulisi sinne, missä hoitovuoro on. Se, kenen koti on milloinkin käytössä, järkkäisi aina ruoat ja nukkumapaikat kaikille 2-3 vauvalle ja tuo yksi hoitokausi per koti voisi olla aina vaikka kolme viikkoa kerrallaan.
Tämä ei välttämättä olisi edes kallis vaihto, koska siihen saisi yksityisen kotihoidon tukea. Eikä hoidon tarvitsisi olla kokoaikaista, vaan vaikka vaan 2-3 päivänä viikossa. Siksi se on tällä hetkellä meidän ykkösvaihtoehto. Vielä ei ole itsellä kokemusta siitä, miten hankalaa se on olla tekemässä monelle vauvalle kerralla isot määrät ruokaa, ja kuinka kauan tällainen systeemi toimii, joten tosi mielelläni kuulisin teidän kokemuksia hoitoringistä.
Hoitoringin jälkeen haluaisin ehkä viedä Salaman perhepäiväkotiin. Oon itse ollut perhepäiväkodissa pienenä ja mulla on siitä hyviä kokemuksia. Perhepäiväkotien pienet ryhmäkoot on tosi hyvä juttu. Jossain vaiheessa ajatuksissa on myös päiväkoti, mutta Helsingissä ilmeisesti on aika vaikeaa löytää päiväkotipaikkaa, eli se tuo mukanaan sitten ihan omia haasteita. Päiväkotiasiassa veikkaan, että se on paljon vaikeampaa äidille kuin lapselle? Mua ainakin jännittää kauheesti se, miten se arjessa toimii, vaikka ihan varmastihan se toimii…
Eli, nyt ihan alkuun mietitään tuota hoitorinkiä, sitten ehkä ryhmäpäivähoitoa ja sen jälkeen päiväkotia. Ei olla mitään lyöty lukkoon, ja tälläkin hetkellä pystyn kyllä hiukan tekemään töitä. Eli vaikka Salaman kasvun myötä töiden teko vaikeutuu, mitään akuuttia hätää meillä ei ole. Olen myös miettinyt sitä, pitääkö jatkossa enemmän lomia, mutta se jää nähtäväksi…
Kertokaa ihmeessä teidän kokemuksista, miten ja minkä ikäisinä teidän lapset on aloittaneet päivähoitoja, millaisia kokemuksia ne on ollut ja onko se koko juttu ollut rankempaa äidille vai lapselle? Mielelläni lukisin kommentteja tästä aiheesta.
