Moni on kysynyt pitääkö Eetu pidempää isyysvapaata tai jääkö hän vanheimpainvapaalle. Ajattelinkin kirjoittaa muutaman ajatuksen tähän liittyen, koska se on tietysti iso osa meidän arkea. Muutimme alkukesästä Krakovasta takaisin Suomeen ja samalla vaihtui myös Eetulla työpaikka. Uuden työn takia isyysloman pitäminen ei ollut järkevää, joten jäimme Salaman kanssa melkein heti kahdestaan kotiin. Itse olen todella onnekkaassa asemassa sen suhteen, että voin olla sekä kotona että tehdä samalla töitä. Toki siinä on haasteensa, mutta niistä kirjoitan erikseen omaa postausta.
Isyyslomattomuus harmittaa tietenkin. Olisihan se hassua sanoa, että ei sillä ole mitään väliä, vaikkei Eetu ole ollut ensimmäisten kuukausien aikana pidempää aikaa kotona. Totta kai haluisin viettää mahdollisimman paljon aikaa perheenä ja isyysloman pitäminen mahdollistaisi sitä enemmän. Isyysloman pitämättömyys ei kuitenkaan ole ollut asia, jota olisin halunnut jäädä murehtimaan ja surkuttelemaan. Asia vaan nyt on niin, että sitä pidempää lomaa ei tähän väliin ja elämäntilanteeseen saada ja se hyväksytään. Haluan sen sijaan keskittää energiat siihen, että kun ollaan perheenä yhdessä nautitaan siitä ajasta mahdollisimman paljon. Tekemisen ei todellakaan tarvitse yhteisellä ajalla olla mitään erikoista vaan on hyvä muistaa arvostaa niitä pieniäkin asioita.
Meille yhteistä aikaa on alkuillat ja viikonloput. Toki välillä iltaisin pyörähdän omissa työjutuissani ja viikonloppuisin molemmilla on myös omia menoja, mutta pääsääntöisesti illat ja viikonloput ovat meille perheen yhteistä aikaa.
Arkena illat ovat rauhallisia ja menee rutiinien ympärillä. Ei mitään ihmeellistä, mutta sitäkin tärkeämpää läsnäoloa yhdessä. Salama on oppinut rutiinit jo nyt todella hyvin ja selkeästi nauttii niistä. Isän kanssa vietetty aika iltaisin on mielestäni ihan super tärkeää.
Jotkut ovat sitä mieltä, että isät eivät opi hoitamaan vauvaa vain iltaisin ja viikonloppuisin, mutta tämän suhteen olen kyllä näiden kolmen kuukauden kokemuksella eri mieltä. Meillä Eetu on se, joka on ollut alusta asti todella varma vauvan hoidosta ja minä kysellyt enemmän toisen mielipidettä ja apua. Totta kai meillä on Salaman kanssa tullut kahdestaan tiettyjä tapoja toimia 24/7 sympioosissa, kun eletään. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö isän tekemät jutut olisi ihan yhtä hyviä. Salama on tottunut isän käsittelyyn siinä missä äidinkin, vaikka isä ei olekaan niin paljon paikalla. Isän kotiin tullessa pojan naamalle venähtää aina iso hymy. Jotenkin on tosi vaikea kuvitella, ettei syvää suhdetta voisi syntyä vaikka isyyslomaa ei tulekkaan pidettyä heti vauvan ensimmäisinä kuukausina.
Ollaan siinä suhteessa onnekkaita, että Salama on ollut alusta asti todella tyytyväinen vauva. Useamman minuutin itkukohtaukset ovat yhden käden sormin laskettavissa. Pientä kitinää ja puhinaa on välillä, mutta kyllä poju rauhoittuu heti molempien sylissä. Toki voi tulla aika, kun äidin syli on ainut oikea paikka, mutta toistaiseksi jäbä ei ole lainkaan valikoiva sylien suhteen;)
Summasummarum. Viettäisin mieluusti kaiken mahdollisen ajan perheenä, mutta kyllä vähemmälläkin yhteisellä ajalla voi koko perhe olla onnellinen. Pitää vaan muistaa vaalia ja arvostaa kaikkia hetkiä. Rakastan myös olla kahden Salaman kanssa. Eniten on ehkä ikävä täysin omaa-aikaa. Tykkään nimittäin olla ihan yksin välillä, mutta nyt niitä hetkiä on harvassa. Toisaalta tunti yksin aiheuttaa jo valtavan vauvaikävän, joten puolensa kaikella :D Olen loppujen lopuksi tosi tyytyväinen kaikkiin järjestelyihin ja siihen miten ollaan saatu elämä rullaamaan uudessa tilanteessa. Arki on samaan aikaan tosi samalaista mitä ennen, mutta silti ihan erilaista. Kuulostaa hullulle, mutta niin se vaan on. En kyllä osaisi kuvitellakaan enää elämää ilman meidän rakasta vauvaa. Parasta mitä on koskaan tapahtunut ja tuntuu, että lapsen saanti yhdistää parisuhdettakin ihan uudella tavalla.
Nähtäväksi jää miten päätetään järjestellä vanhempainvapaat mikäli meille joskus siunaantuu lisää lapsia. Pohdinnassa on myös Salaman päivähoito! Emme ole vielä päättäneet mitään tarkkaa ajankohtaa päivähoidon aloitukselle, mutta olen ymmärtänyt, että pääkaupunkiseudulla saa olla hyvissä ajoin liikkeessä. Hoitoon laittamisesta pitää kirjoitella postausta erikseen ja pyytää teiltä myös vinkkejä. Ihan uusi maailma taas sekin tälle mamalle. Niinkuin kaikki muukin lapsiin liittyvä..;)
Miten siellä muilla on mennyt perhejärjestelyt vauva-arjen myötä? Olisi tosi mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksia sekä niiltä joilla isät ovat töissä ja puolestaan niiltä joilla isät jäävät kotiin! :)
Body & Pants, Gugguu / Beanie, Lindex / Bunny, Pikkuvanilja (gifted)
