Olen aina ollut porukasta se seitsemän kääpiön Unelias. Päiväunet on toinen nimeni. Alle kahdeksan tunnin yöunien en liikauta pikkurilliäkään. En ole koskaan ollut valmis karsimaan unesta tai unen laadusta.
Ja niin muuttuu asiat, kun taloon saapuu vauva!
Salama on ollut TODELLA helppo vauva. Olen niin kiitollinen, että kaikki on sujunut mielettömän hyvin. MUTTA ei se silti poista sitä tosiasiaa, että kyllä tämä äiti on väsynyt. En usko, että olen koskaan ollut samalla tavalla väsynyt mitä nyt olen, mutta silti samaan aikaan tämä väsymys on aivan erilaista mitä aikaisemmin kokema väsymys. Olen naureskellut mama-ystävilleni, että tämä vauvavuosi tulee taatusti vanhentamaan minua vähintään kymmenellä vuodella… Minulla harvoin on mustia silmänalusia, mutta niin on nekin tehneet tuloaan.
Monet kysyy miten meillä nukutaan. Oikeastaan hävettää edes sanoa, että sairaan hyvin. Sillä vaikka Salama nukkuukin vauvaksi todella hyvin on tämä äiti siitä huolimatta VÄSYNYT! Raskauden aikana yöunien laatu jo heikkeni huomattavasti ja nyt vauva-arjessa puolestaan yöheräämiset tekee tehtävänsä. Me ollaan kaikki tietysti yksilöitä ja toisille heräämisen ja valvominen ei tunnu missään, mutta itselleni juuri nuo yöt ovat heittämällä vauva-arjen vaikein osuus. Noh kaikkien hormooniherkkyyksien jälkeen.. Salama on herännyt öisin kaikkea kahden ja kymmenen heräämisen välillä. Nuo puolentoista tunnin välein heräämiset ovat tietysti olleet niitä kaikkein rankimpia, mutta kyllä kaksikin heräämistä yössä tekee tälle unimaratoonarille tehtävänsä. Huoli pienestä myös aiheuttaa sen, että nukun todella “kevyttä” unta. Sitä tulee ihan tahtomattaan tarkisteltua pienokaista yöllä ja pienimmätkin pöhinät pistää heti merkille.
Mihinkään en silti tietenkään vaihtaisi äitinä oloa ja nyt jo kauhistuttaa, että tämä vauvavuosi on ohi nopeammin kuin osaan kuvitellakaan. Nautin jokaisesta päivästä ja jokaisesta hetkestä 110%:sti. Kaiken väsymyksen keskellä on hyvä muistaa olla itselleen armollinen. Nyt mennään vauvan ehdoilla ja annetaan itselleen siimaa. Välillä on kuitenkin todella vaikea niin sanotusti pysähtyä, kun on tottunut olemaan monta vuotta itsenäinen ja tehokas. Olenkin sanonut, että arki vauvan kanssa on paras mahdollinen oppi läsnäololle. Sitä haluaa olla aidosti tässä hetkessä ja keskittyä pienen kaikkiin kehityksen vaiheisiin mahdollisimman hyvin. Vauva-arki opettaa todella hyvin asioiden priorisointia.
Tällä viikolla ollaan nukuttu paremmin, kuin moneen viikkoon. Ollaan tehtyä pieniä muutoksia iltarutiineihin (joista tulossa oma postauksensa) ja niiden avulla ainakin toistaiseksi ollaan saatu hieman pidempiä unipätkiä ja Salamakin on tuntunut entistä tyytyväisemmältä. Tämä arki on yhtä opettelua sekä meille että Salamalle. Ihanaa sellaista. Olen niin kiitollinen siitä, että saan olla äiti. Joka päivä meinaan pakahtua onnesta ja välillä sitä miettii, että se kaikki rakkauden määrä melkein sattuu. Mustat silmänalusetkin muistuttavat kaikesta siitä rakkaudesta mitä ollaan saatu lisää meidän elämään. Ja onneksi on kaikki ihanat meikit olemassa, joilla voi hieman lievittää noiden silmänalusten olemassaoloa!! :’D
Koru, By Pinja
