Mainitsin muutama päivä sitten, että olen ollut ihan todella väsynyt. Voimaton olo on jatkunut edelleen ja olen aika varma, että se on täysin vatsasta johtuvaa. Muutaman vuoden takainen olo on palannut mieleen vähän liiankin hyvin. Tarkempi postaus aiheesta löytyy Ravintovalmennuksessa!– postauksesta.
Ennen tänne reissuun lähtöä yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli olla mahdollisimman hyvässä kunnossa ja saada vastustuskyky hyväksi. Tiesin, että pitkään muualla asuminen voi helposti vaikuttaa herkkään mahaani. Ennen reissua olin fyysisesti hyvässä kunnossa, enkä sairastellut juuri pieniä flunssia lukuunottamatta. Alku matkasta vatsa kesti aasialaiset tuliset ruuat paremmin, kuin olisin koskaan voinut edes kuvitella. Matkan varrella unohdin ajan pari vuotta sitten ja nautin vain vahvasta vatsasta, joka kesti loistavasti kaikkia ihania aasialaisia ruokia. Ennen kuin sitten nyt viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana…
Vahva vatsani on ottanut takapakkia, eikä todellakaan siedä enää täällä Aasiassa omaksumaani “vapaata” syömistä. Onnekseni se ei ole vielä mennyt niin pahaksi mitä se aikaisemmin oli, mutta hyvää vauhtia menossa kylläkin. Tällä hetkellä vatsa ei tunnu kestävän enää juuri mitään vahvempaa esimerkiksi tulisia mausteita, rasvaisia ruokia ja myös tärkkelys saa olon tukalaksi.
Vatsaongelmien lisäksi ehkä eniten harmittava asia on sen takia tuleva väsymys ja uupumus. Tuntuu, ettei minusta ole mihinkään. Tällaisessa olotilassa huomaan todella äkkiä tulevani alakuloiseksi ja sosiaaliset menot karsiutuu ensimmäisenä, kun ei vaan helkkari jaksa! Miten älyttömän typerälle tuntuu sanoa, että en jaksa lähteä, kun väsyttää?! Vatsaongelmista johtuva väsymys on kuitenkin jotain ihan muuta, kuin se tavallinen väsymys mitä kokee esimerkiksi aamulla, kun ei ihan vielä haluaisi herätä.
Vatsaongelmien takia väsyminen on todella todella uuvuttavaa. Välillä huomaa, että pienetkin ponnistukset tuntuu ihan ylitsepääsemättömiltä. Rappusten nousu, töiden teko ja lukeminen tuntuu välillä ihan järkyttävälle. Ja vaikka miten monta tuntia nukkuisi ei tunnu mikään riittävän.
Tällä hetkellä on todella ristiriitaiset tunteet. Samaan aikaan olen ihan super kiitollinen, että vatsa on kestänyt reissun niin hyvin ja vasta nyt alkanut oireilla. Toisaalta harmittaa taas ihan tajuttoman paljon miksen ole ollut koko matkan ajan tarkempi ruokien kanssa ja tehnyt useammin itselleni eväitä kouluun ja syönyt ulkona harvemmin. Toisaalta on aivan turha jossitella ja harmitella. Olisi se vatsa voinut mennä huonoon kuntoon ihan pelkästä jatkuvasti pulloveden juonnistakin.
Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että ulkona syömiset jää ihan minimiin (muutamaa luottopaikaa lukuunottamatta, josta tiedän tarkalleen mitä saan) ja myös levolle on annatteva aikaa. Huomaan nimittäin, että myös stressi on yksi pahimmista vatsan vihollisista. Helpommin kuitenkin sanottu, kuin tehty. Uupunut olo pakottaa lepäämään, levon takia jää asioita tekemättä, tekemättömät asiat taas saa stressin puhkeamaan.
Takaisin Suomeen tullessa pitää varmasti ensimmäisenä ottaa kaikki mahdolliset verikokeet ja muut, jotta varmistuu ettei ole tullut mukana mitään ylläreitä.. Tarkoitus on joka tapauksessa mennä laajan ruuansulatusanalyysin kontrolliin, joten tuleepahan samalla tehtyä kunnon tarkistus.
I´ve very tired lately and I think that it is all because of my stomach problems. Before we started our journey in January I have felt so great about my stomach for a while and that´s why I ate anything I wanted at the beginning and my stomach was just fine with all the Asian food. However recently I have taken a huge step backward with my stomach health. The tiredness is anything to be compared to that one you have in the morning when you don´t want to wake up early. It is something like that you have no energy to do things at all and even walking makes you feel exhausted. No matter how much you sleep its not enough. It is shame that social relationships are the ones that suffer for this. Even though it is a bit lame to say that I cannot come because I am so tired.
At the moment I have contradictory feelings about this situation. At the same time I am happy that my stomach worked nicely until this and I had a change to enjoy Asian cuisine but still I feel bad about my self that I did not take better care of my stomach right from the beginning. It is too late to feel bad about this anymore though. When I get back to Finland I need to take some lab tests to make sure that nothing too serious is going on. Until that I am just going to eat stuff that I know for sure being “secure” for me.
